"Jopa hallituksen koko kauden huonoin esitys" – persuilu ulkomaalaisopiskelijoilla sai keskustalta täystyrmäyksen
Toiseksi suurin oppositiopuolue keskusta haukkui eduskunnan keskiviikon istunnossa maan rakoon hallituksen esityksen lukuvuosimaksujen perimisestä ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta.
Mietinnön esitellyt sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen (ps.) näki hallituksen esityksen taustalla Suomen koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä.
– Ja tälle hyväksikäytölle laitamme nyt lopun, kun jatkossa lukiot ja amikset eivät saa kolmansista maista tulleista rahaa suomalaisten tapaan, vaan toisen asteen toimijat perivät ne rahat lukukausimaksujen kautta.
Keskustan Mikko Savola piti esitystä yhtenä surkeimmista, mitä hallitus on tällä vaalikaudella eduskuntaan tuonut.
– Tällä on nimittäin valtavan iso merkitys tuonne alueelle, ihan suomalaisiin opiskelijoihin. Sen lisäksi nämä ovat juuri niitä nuoria, jotka jo etukäteisesti ovat motivoituneita opiskelemaan kielen, tulemaan maahan ja työllistymään maassa ja alueella, Savola totesi.
Savolan mukaan esimerkiksi Järviseudun ammatti-instituutissa Etelä-Pohjanmaalla 70 prosenttia on EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, ja yli 70 prosenttia jää suoraan alueelle töihin esimerkikis turkistarhoihin, maatiloille, puutarhatalouteen ja metallityöntekijöiksi.
– Eli he ovat juuri sitä, mitä yritykset sinne kaipaavat. Tämä riskeeraa todella vakavalla tavalla sekä tuon koulun olemassaolon, koska suomalaisia syntyy vähemmän ja sinne tarvitaan oppilaitos, jotta suomalaiset voivat käydä lähellä koulua, että myöskin työvoiman saannin, koska näitä ulkomaalaisia opiskelijoita ei jatkossa tule.
Myös keskustan Hanna Kosonen huomautti, että elinkeinoelämän asiantuntijat ovat pitäneet esitystä jopa hallituksen koko kauden huonoimpana.
– Eli tällä tyhjennetään aika paljon meidän alueita. Useassa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa on keskittäminen luvassa, kun nämä oppilaat sieltä lähtevät pois. Siinä vaarannetaan samalla myös sen alueen yläkoulujen toiminta, koska usein toisella asteella ja yläkoulussa on samat opettajat käytössä.
Kosonen hämmästeli, miten kokoomus on lähtenyt asiassa perussuomalaisten kelkkaan.
– Me tarvitaan todellakin tänne osaajia, hän painotti.
Perussuomalaisten Anne Rintamäki näki, että suomalaisen veronmaksajan tehtävä ei ole kustantaa julkisrahoitteisia toisen asteen koulutuksia ulkomaalaisille, vaan koulupaikat on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille ja Suomessa jo asuville.
– Lopuksi on kyllä pakko huolestua siitä, että keskusta haluaa täyttää maaseudun koulut ja sitä mukaa maaseudun ulkomaalaistaustaisilla oppilailla. Ettekö te ymmärrä, että nämä oppilaat eivät muutu suomalaisiksi sillä, että he saavat muutaman vuoden lukio- tai ammattikoulutuksen?
Rintamäen mukaan oppilaat tulevat pääsääntöisesti kolmansista maista, joiden kulttuuri ja tavat ovat täysin poikkeavia suomalaisesta elämäntavasta.
– Katsokaa videoita Saksasta ja Englannista, mitä siellä on tapahtunut, kun kolmansista maista tulleet ovat korvanneet alkuperäisväestön. Kannattaa seurata muitakin uutisia kuin Yle ja MTV-kolmonen, hän evästi.
Keskustan Markku Siponen vastasi Rintamäelle saman tien. Hän sanoi sivistysvaliokunnan katsoneen videoita suomalaisista kunnista, joissa oppilaat ovat kotoutuneet erittäin hienosti. Siposen mukaan esimerkiksi Sallassa viimeisen 10—15 vuoden aikana jokainen on jäänyt Suomeen jatko-opintoihin.
– Keskusta ei halua kouluja täyttää näillä oppilailla, mutta meidän mielestämme se on yksi erittäin hyvä keino myöskin turvata se toisen asteen oppilaitoksen jatko.
Siposen mukaan vaikkapa hänen omalla kotiseudullaan Ylä-Savossa tarvitaan isoihin vientiyrityksiin työvoimaa.
– Ja tilanne on tällä hetkellä se, että vaikka tulevina vuosina koko ikäluokka, joka sinne syntyy, koulutettaisiin, he eivät riittäisi edes sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin, ja sen päälle tulevat kaikki muut alat.
Keskustaedustajan mukaan Suomesta on tulossa ainoa Euroopan maa, jossa jatkossa peritään lukukausimaksut kansalliskielellä järjestettävästä opetuksesta.
– Ulkomaille opiskelemaan hakeutuvat nuoret ja heidän perheensä varmasti seuraavat tarkasti, millaista viestiä me päätöksillämme myöskin täällä eduskunnassa annamme.
Siposen mukaan vaikutukset noin 60 lukion toimintaedellytyksiin eri puolilla Suomea tulevat olemaan hyvin merkittäviä.
– Esitys vaikuttaa erityisesti itäisessä ja Pohjois-Suomessa olevien pienten kuntien edellytyksiin järjestää lukiokoulutusta, jos kansainvälisten opiskelijoiden määrä vähenee merkittävästi, hän summasi.