Tölli pitää taannehtivuuden selvittämistä sopeutumiseläkejupakan suurimpana ongelmana – Professori: "Kapitalisaatio olisi reiluin tapa ratkaista tilanne"
Kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt torstai-iltapäivään mennessä jo lähes 62 000 allekirjoitusta.
Aloite voi näin ollen edetä eduskunnan käsittelyyn, kunhan eduskunta palaa istuntotauolta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Tapani Töllin (kesk.) mielestä aloitteen käsittely tarvitsee onnistuakseen perusteellisen valmistelutyön.
– Taannehtivuuden selvittäminen siinä on varmasti yksi suurimmista ongelmista, samoin esimerkiksi pääomatulojen vaikutus. Selvitystyötä tarvitaan, eikä hötkyilemällä voi missään nimessä edetä, Tölli arvioi.
Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat eläkettä suppeampia. Kansalaisaloitteen ensisijainen tarkoitus on siirtää kaikki kansanedustajat sopeutumisrahan piiriin.
Koko jupakasta on Tapani Töllin mukaan toistaiseksi keskusteltu eduskunnassa varsin vähän.
– Eduskuntaryhmillä ei ole minun tietojeni mukaan asiasta vielä minkäänlaisia päätöksiä. Puhemies Lohela (sin.) on siitä muistaakseni jotain lausunut, hän summaa tilanteen.
Julkisuuteen sopeutumiseläkkeen poistaminen on noussut lähinnä yksittäistapausten ja nyttemmin juuri asiaa koskevan kansalaisaloitteen myötä.
Töllin mukaan pitää muistaa, että valtaosa entisistä kansanedustajista on joka tapauksessa siirtynyt ja siirtyy jatkossakin muihin töihin.
– Mielestäni tulevassa käsittelyssä pitää ottaa ensisijaisesti huomioon se, mikä on kohtuullista ja oikeudenmukaista. Itseäni asia ei sillä lailla kosketa, kun olen muutenkin jo vanhuuseläkeiässä, hän muistuttaa.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää sopeutumiseläkejärjestelmän muuttamista Töllin tapaan tarkkaa harkintaa ja valmistelua vaativana toimenpiteenä.
– Eläkeoikeus on saavutettu etu, jota voidaan muokata, mutta jota ei voida vastikkeetta kokonaan poistaa, hän muistuttaa.
Koskisen mielestä paras vaihtoehto tilanteen ratkaisuksi olisi eläkkeiden niin sanottu kapitalisaatio.
– Kapitalisaatio tarkoittaa sitä, että tulevan eläkkeen arvo tavallaan lasketaan ja se maksetaan etukäteen kertaluonteisesti ulos. Näin on menetelty muun muassa aikanaan kiistaa aiheuttaneiden lisäeläkkeiden kanssa.
– Minusta se olisi näissä kansanedustajien eläkejärjestelyissä reiluin vaihtoehto. Asia herättää suurta mielenkiintoa, vaikka se ei käytännössä niin monta edustajaa edes koske, hän arvioi.
Uusien kansanedustajien kohdalla Koskinen ei näe oikeudellista ongelmaa, vaikka eduskunta päätyisi jopa sopeuttamisrahan poistamiseen.
– Nämä järjestelmät laaditaan aina vastaamaan kulloisenkin aikakauden ajattelutapaa, hän perustelee.
– Nykyään voitaisiin katsoa jopa niin, että ihminen ottaa politiikkaan lähtiessään normaalin riskin siitä, että työ voi myös loppua. Tällöin ei tulisi mitään korvausta edustajakauden päättyessä.