Toimittajalta | Venäjä vaanii Romaniaa ja Moldovaa ortodoksikirkon varjoissa
Näin Venäjä vaikuttaa Romaniassa ja Moldovassa
- Venäjä hyödyntää Romanian ortodoksista kirkkoa levittääkseen äärikonservatiivisia narratiivejaan ja kyseenalaistaakseen EU:n vaikutusvallan.
- Moldovassa Venäjä pyrkii horjuttamaan hallintoa ja levittämään omaa vaikutustaan myös räikeällä lahjonnalla ja propagandalla.
- Romania nähdään strategisesti tärkeänä tekijänä, sillä se tukee Moldovaa poliittisesti ja taloudellisesti, ja vahvistaa samalla myös omaa turvallisuuttaan.
Romanian pääkaupunkiin Bukarestiin avattiin hiljattain maailman suurin ortodoksinen kirkko. Rakennuksen kupoli kohoaa 134 metrin korkeuteen. Tuhannet ortodoksiset pyhiinvaeltajat jonottivat kirkkoon heti lokakuun lopulla.
Jättikirkko sijaitsee aivan parlamenttitalon, Nicolae Ceausescun rakennuttaman valtavan hallintopalatsin, naapurissa. Syvästi ortodoksisessa Romaniassa kahden mahtavan rakennuksen läheisyys symboloi mielenkiintoisella tavalla vallan ja vaikuttamisen dynamiikkaa.
Ortodoksinen kirkko on Romaniassa ja sen naapurimaassa Moldovassa merkittävä alusta, jota Venäjä hyödyntää levittääkseen strategisia narratiivejaan.
Uskonnollista ja sosiaalista konservatismia markkinoidaan kansallisisina arvoina, luoden samalla vastakkainasettelua ”moraalitonta” länttä vastaan ja lietsomalla epäluottamusta EU:ta ja länsi-instituutioita kohtaan. Perinteisille arvoille löytyy kaikupohjaa Romanian sosiaalidemokraattien konservatiivisessa siivessä ja äärioikeistossa.
Venäjä hyödyntää Romaniassa kirkon sisäisiä jakolinjoja ja sen äärikonservatiivista siipeä. Äärikonservatiivien merkittävin äänitorvi on Tomisin eli Constantan venäläismielinen arkkipiispa Teodosie, joka levittää avoimesti Venäjän narratiiveja korostamalla perinteisiä arvoja sekä levittämällä EU:n ja lännen vastaista vihapuhetta. Teodosie on luonnehtinut muun muassa Vladimir Putinia sovinnon mieheksi ja kirkkojen rakentajaksi.
Teodosien asemapaikka Constantassa, lähellä Ukrainan rajaa ja merkittävää Nato-tukikohtaa, tekee kirkonmiehen puheista erityisen strategisia. Venäjä pystyy hyödyntämään Romanian ortodoksikirkossa kuitenkin vain konservatiivisiipeä.
Kirkon johto eli pyhä synodi on itse asiassa tuominnut Teodosien kannanotot julkisesti eikä ole lähtenyt Venäjän narratiivien vedätettäväksi.
EU- ja Nato-maa Romania on yksi tarina, mutta monilla tavoin hauras naapurimaa Moldova on toinen.
Politiikan toimittajien yhdistyksen lokakuun lopun Bukarestin-matkan poliitikko- ja tutkijatapaamisissa kävi ilmi, että huoli Moldovan vakaudesta on yhä suuri, vaikka Venäjän yritykset vaikuttaa maan vaaleihin epäonnistuivatkin.
Moldova on strategisen sijaintinsa ja hauraan poliittisen rakenteensa vuoksi Venäjän kiivaimman häirinnän kohde. Venäjä pyrkii horjuttamaan maan Eurooppa-myönteistä hallintoa ja varmistamaan Venäjä-mielisten voimien vaikutusvallan.
Moldovassa on historiallisesti kaksi ortodoksista kirkkokuntaa. Moskovan patriarkaatin alainen Moldovan ortodoksinen kirkko korostaa ”moldovalaista” identiteettiä ja hylkii ajatusta Romanian kanssa yhdistymisestä tai romanialaisista juurista. Se korostaa ”moldovan kieltä,” vaikka kyse on samasta romaniasta.
Romanian ortodoksiseen kirkkoon autonomisena kuuluva Bessarabian metropoliittakunta edustaa historiallista yhteyttä vuosien 1918–1940 Suur-Romaniaan ja tukee Eurooppa-myönteistä, tiiviimpiä Romanian suhteita ajavaa politiikkaa.
Kirkon kahtiajako tekee Moldovasta erityisen haavoittuvan. Venäjä käyttää Moskovan patriarkaatin alaista kirkkokuntaa paitsi uskonnollisena auktoriteettina, myös kansallisen identiteetin ja kielikysymyksen hämmentämiseen, ylläpitäen pysyvää sisäistä konfliktia ja vastarintaa Eurooppa-integraatiolle.
Romaniassa Venäjän informaatiovaikuttaminen on siirtynyt vahvasti varsinkin nuorten suosimiin Telegram- ja TikTok-alustoihin. Niillä on lietsottu epäluottamusta esimerkiksi Ukrainan pakolaisia kohtaan strategisissa keskuksissa, kuten Constantassa.
Moldovassa Venäjä harjoittaa myös suoraa, avoimen häpeämätöntä poliittista häirintää rahoittamalla kampanjoita ja lahjomalla äänestäjiä.
Moldova on keskeinen osa Vladimir Putinin laajentumisstrategiaa. Venäjänkielinen ja -mielinen separatistialue Transnistria mahdollistaa ainakin teoriassa toisen rintaman avaamisen Ukrainassa ja toimii painostusvälineenä Moldovan keskushallintoa vastaan. Sen olemassaolo vaikeuttaa Moldovan länsi-integraatiota ja pitää maan epävakaana puskurivaltiona.
Lisäksi Venäjä käyttää Moldovan toista autonomista aluetta, Gagauziaa, ensisijaisesti epäsuoraan poliittiseen ja taloudelliseen vaikuttamiseen. Venäjän tavoitteena on luoda alueesta sisäinen vastarintakeskus, joka hajottaa maan hallittavuutta ja vahvistaa Moldovan mainetta hauraana, sisäisesti jakautuneena valtiona.
Pitäisikö Romanian, sotaa käyvän Ukrainan ja hauraan Moldovan rajanaapurin, geopoliittisesta tilanteesta siis olla huolissaan?
Kyllä ja ei.
Jos Venäjä onnistuu etenemään Mustallamerellä, monet tutkijat arvioivat Moldovan olevan seuraava kohde, mikä toisi sodan vaarallisen lähelle Romaniaa. Romaniassa nähdään yleisesti, että Venäjän lopullinen tavoite on Mustanmeren hallinta ja pääsy Tonavan suistoon.
Romania on kuitenkin juuriltaan syvän eurooppalainen ja viime vuosikymmeninä EU:hun ja Natoon integroitu maa, jossa epäluulo Venäjää kohtaan on vahvaa.
Vaikka sisäpoliittisesti maa voi heilahdella, ja presidentinvaaleissa nähtiin sen alttius ulkopuoliselle vaikuttamiselle, Romanian ei uskota ainakaan toistaiseksi olevan lähdössä Unkarin tai Slovakian tielle.
Geopoliittisesti Romanialla on suuri vastuu oman Euroopan kolkkansa vakaudesta ja turvallisuudesta. Moldovan tilanne koskettaa Romaniaa suoraan, sillä Moldovassa asuu lähes miljoona Romanian kansalaista.
Näissä oloissa Romanian on pakko tukea Moldovaa taloudellisesti ja poliittisesti ja toimia sen turvallisuusankkurina sekä länteen suuntautumisen takaajana. Tähän näyttää riittävän myös tahtoa, koska kyse on mitä suurimmassa määrin omastakin turvallisuudesta.