Toimittajalta | Sairaalakapina palasi hallituksen kiusaksi
Eduskunta saa ensi viikolla päätettäväkseen syksyn kuumottavimman kansalaisaloitteen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen pelastamisesta.
Keskustelu käydään keskiviikkona. Perjantain äänestyksessä on yhden sairaalaan yöpäivystyksen kohtalon lisäksi kyse on paljon muustakin, hallituspuolueiden arvovallasta aina maakuntien ihmisten oikeuteen päättää omista palveluistaan.
Äänestäjiensä paineistamat Oulun vaalipiirin hallituspuolueiden edustajat joutuvat miettimään tuskaisina, miten toimia. Valinta punaisen ja vihreän napin välillä voi jopa ratkaista, jatkuuko oma kansanedustajan ura seuraavien vaalien jälkeen vai ei.
Mutta palataan siihen jäljempänä.
Kansalaisaloite on jo hieman myöhässä. Yöpäivystys Oulaskankaalla loppui 1. lokakuuta, kun sille myönnetty perusterveydenhuollon yöpäivystyksen poikkeuslupa päättyi. Samalla uusi sairaalaverkkolaki astui voimaan.
Oulaisiin vuonna 1914 perustetusta keuhkotautiparantolasta alkunsa saanut, vuonna 1971 perustettu sairaala on monille tuttu uutisista vuosien varrelta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana väännettiin sairaalan synnytysosaston kohtalosta. Osasto lakkautettiin vuoden 2018 lopussa.
Oulaskangas nousi otsikoihin jälleen nykyisen hallituksen ryhdyttyä karsimaan sairaalaverkon palveluja pitkin Suomea. Myräkän noustua hallitus perui aikeensa lakkauttaa yöpäivystys Kouvolasta, mutta Oulaskankaalle ja joukolle muita sairaaloita ei armoa annettu.
Kouvola sai pitää päivystyksensä, vaikka sen väestöpohja oli 120 000 asukkaan Oulaskankaan aluetta tuntuvasti pienempi ja etäisyydet lyhyempiä. Vaikkapa Reisjärveltä Oulun yliopistolliseen sairaalaan on matkaa melkein 200 kilometriä ja Oulaisistakin noin 100.
Eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunta laati hiljattain hallituspuolueiden sanelemana kansalaisaloitteelle kielteisen mietinnön. Siinä Oulaskankaan päivystyksen lakkauttamista perusteltiin keskittämisen palveluja parantavalla voimalla, henkilöstön riittävyydellä ja säästöillä. Käytännössä kyse olisi yhdestä päivystävästä yleislääkäristä ja kahdesta hoitajasta.
Ministeriössä on arvioitu säästöiksi nyttemmin kuitenkin vain 1,1 miljoonaa, josta yöllisen ambulanssirallin on arveltu syövän vielä puolet pois.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella olisi ollut rahat ja tahtoa toiminnan jatkamiseen, mutta laki ei enää mahdollista sitä.
Tässä kohtaa päästään perusteltuun kysymykseen, kenen oikein kuuluu päättää siitä, miten hyvinvointialueet palvelunsa järjestävät. Kansalaisaloite hyväksymällä valta annettaisiin hyvinvointialueille.
Uudesta, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) johdolla valmistellusta sairaalaverkkolaista äänestettiin 17. joulukuuta 2024. Laki hyväksyttiin äänin 101-96, mutta useita hallituspuolueiden edustajia lipesi rivistä.
Kokoomuksesta hallituksen esitystä vastaan äänestivät Markku Eestilä ja Juha Hänninen ja perussuomalaisista Sanna Antikainen, Mikko Lundén ja Mikko Polvinen. Kokoomuksen Janne Heikkinen ja perussuomalaisten Antti Kangas olivat äänestyksestä poissa.
Nyt ainakin Polvinen aikoo uusia temppunsa ja myös Heikkinen on kertonut äänestävänsä aloitteen puolesta. Hännisen äänestyskäyttäytymisestä ei ole varmuutta, ja Kangas aikoo pysyä hallituksen ruodussa. Kokoomuksen kolmesta Oulun vaalipiirin edustajasta Mari-Leena Talvitiellä ei ministerinä ole minkäänlaista mahdollisuutta irtiottoon.
Vaikka oppositio on muotoillut vastaesityksensä koko sairaalaverkkoa koskevaksi, kyse on nyt ennen kaikkea Oulun vaalipiiriä koskevasta äänestyksestä. Ainakaan tällä tietoa kapinallisten määrä ei riitä kansalaisaloitteen hyväksymiseen.
Rangaistuksina hallitusryhmissä jaettiin viimeksi varoituksia, ja sanktioita on varmasti nytkin luvassa. Kuinka pitkälle niissä mennään, jää nähtäväksi.
Jos alla on varoitus, periaatteessa määräaikainen tai pysyvä eduskuntaryhmästä erottaminenkin saattaisi tulla kyseeseen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arveli kuitenkin jo Iltalehdelle, että sanktioksi voisi riittää myös esimerkiksi jonkin valiokuntapaikan menettäminen.
Todelliset rangaistukset jaetaan kuitenkin seuraavissa eduskuntavaaleissa. Jos ja kun hallitusryhmien kapinallisten määrä ei riitä Oulaskankaan päivystyksen pelastamiseen, asia kyllä muistetaan vielä vaaliteltoilla ja äänestyskopeissa keväällä 2027.
Monen äänestäjän mieleen saattaa muistua, keiden vuoksi pitikään lähteä kahdensadan kilometrin ajomatkalle pimeälle jäiselle maantielle.
Perussuomalaiset ja kokoomus ovat kyllä paikallisesti puolustaneet Oulaskangasta, mutta tässä tilanteessa se ei riitä. Terveyspalvelut ovat viime kädessä elämän ja kuoleman kysymyksiä, ja siinä mielessä tärkeämpiä kuin mitkään muut.
Kun palvelut viedään poliittisella päätöksellä pois, heikoimmilla ovat kansanedustajat, joita ei ole äänestetty eduskuntaan esimerkiksi identiteettipoliittisen öyhötyksen tai rasismilla flirttailun vuoksi, vaan puolustamaan maakunnan tavallisia ihmisiä ja heidän palvelujaan.
Ryhmäkuriin vetoaminen tai muu ”mutkuttelu” harvemmin tyydyttää kiukkuista, mahdollisesti vielä kansalaisaloitteeseen nimensäkin pannutta äänestäjää.
Oman alueen sairaalaa puolustanut edustaja ei myöskään jätä koskaan vähintään sivulauseessa mainitsematta, että veli tai sisar naapuripuolueessa päätti jostain syystä menetellä toisin.