Tilapäinen suojelu rajaa ukrainalaispakolaiset useiden etuuksien ja palveluiden ulkopuolelle – Opetusministeri Andersson: "Ukrainalaislapsia ei voi jättää kuntien hyväntekeväisyyden varaan"
Reilu kuukausi Ukrainan sodan syttymisen jälkeen 11 300 ukrainalaista on hakenut Maahanmuuttovirastosta tilapäistä suojelua. Lupia on myönnetty yli tuhat. Migrin turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kertoo, että tällä hetkellä tilapäisen suojelun päätökset tehdään noin kahdessa viikossa hakemuksen vireillepanosta.
Tilapäisen suojelun status nopeuttaa ukrainalaispakolaisten pääsyä työelämään, mutta rajaa heidät ulos Suomen sosiaaliturvasta ja palveluista, jotka edellyttävät kuntapaikkaa. Mikäli sotatila jatkuu pitkään, se voi muodostua ongelmaksi.
Tilapäinen suojelu perustuu Euroopan unionin jäsenmaiden yhteiseen päätökseen tarjota ukrainalaispakolaisille turvaa. Se antaa oikeuden oleskella maassa ainakin vuoden verran, mutta lupaa voidaan tarvittaessa pidentää jopa kolmeen vuoteen. Jäsenvaltiot päättävät itsenäisesti, mitä tukia ja palveluita ne tarjoavat tilapäistä suojelua saaville.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen sanoo, että ministeriössä on valmistauduttu siihen, että sotatila ja ukrainalaispakolaisten maassaolo voi jatkua pitkäänkin. Tämän vuoksi Suomeen saapuneet ukrainalaiset ovat oikeutettuja koko TE-toimiston palveluvalikoimaan työttömäksi työnhakijaksi ilmoittauduttuaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi suoraa työnvälitystä, työkokeilua, palkkatuettua työtä tai uraohjausta.
TE-toimiston alkukartoituksessa pyritään huomioimaan hakijan yksilölliset tarpeet ja halut.
– Olemme oppineet aikaisemmista kriiseistä, että hyvin usein kriisin alkuviikkoina tulijoilla on ajatus siitä, että palataan kotiin heti kun se on mahdollista. Tuolloin ensisijainen tavoite voi olla nopea työllistyminen, Hämäläinen sanoo.
Tulijoille on tarjolla myös osaamisen kehittämisen palveluita ja kotoutumiskoulutuksia, kuten kieliopintoja. Tilapäisen suojelun perusteella maassa oleskelevilla ei ole kuitenkaan oikeutta työttömyysturvaan, joka on monesti kannustin esimerkiksi kotoutumiskoulutuksiin osallistumiseen.
Vieraskielisten työllistymispalvelut on siirretty Suomessa pääasiassa TE-toimistoilta kunnille.
– Teemme parhaillaan analyysiä siitä, tarvitaanko lisäresursseja. Nyt jo voidaan ennakoida, että TE-toimistojen asiakkuudet lisääntyvät, Hämäläinen sanoo.
Kotikunnan puuttuessa ukrainalaispakolaiset eivät ole oikeutettuja työllisyyden kuntakokeiluihin. Hämäläinen kertoo, että ministeriössä luodaan parhaillaan yhteistyömallia TE-toimistojen ja kuntakokeilujen välille. Tarkoitus on pyrkiä hyödyntämään myös maahanmuuttajien osaamiskeskusten palveluita niissä kunnissa, joissa niitä on. Myös ELY-keskukset voivat hankkia palveluita, jotka ovat sekä TE-toimistojen että kuntakokeilujen käytössä.
Hämäläinen uskoo, että monilla ukrainalaisilla on halu työllistyä.
– Vastaanottoraha on aika pieni. Heillä on taloudellinen kannuste tehdä töitä. Moni myös haluaa kokea työllistymisen kautta elämän normalisoitumista, maahanmuuttojohtaja kommentoi.
TEM:n tavoitteena on tiedottaa maahantulijoita mahdollisimman laajasti siitä, millaiset työmarkkinat Suomessa on. Tällä pyritään välttämään ukrainalaisten hyväksikäyttöä työmarkkinoilla.
Tilapäinen suojelu ei oikeuta toimeentulotukeen, opintotukeen tai työmarkkinatukeen. Kelan lakimies Antti Klemola kertoo, että tietyissä tilanteissa Kela voi kuitenkin katsoa, että Ukrainasta saapunut henkilö asuu vakituisesti Suomessa ja on täten oikeutettu esimerkiksi asumistukeen.
– Peruste voi syntyä esimerkiksi, jos Ukrainasta tulevalla on jo Suomessa asuvaa perhettä, kuten puoliso. Voi myös olla, että hän on itse aikaisemmin asunut Suomessa, Klemola selittää.
Kela voi myös tulkita henkilön asuvan pysyvästi Suomessa, mikäli hänellä on toistaiseksi voimassa oleva tai vähintään kahden vuoden määräaikainen työsopimus. Pysyvästi Suomessa asuva voi saada asumistuen lisäksi esimerkiksi lapsilisää ja sairausvakuutusetuuksia, kuten lääkekorvauksia.
– Myös lyhyempi työsopimus avaa mahdollisuuden sairausvakuutukseen, mikäli vähimmäisansiovaatimus täyttyy, Klemola sanoo.
Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja saada vastaanottokeskuksen kautta terveydenhuollon palveluita ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita. Lapsilla on myös oikeus osallistua kuntien järjestämään perusopetukseen.
Kuntaliiton hyvinvointi ja sivistys -yksikön johtajan Terhi Päivärinnan mukaan Ukrainasta tulevat pakolaiset on otettu kunnissa hyvin vastaan.
– Tahtotila kunnissa on hyvin positiivinen. Halutaan järjestää palveluja mahdollisimman hyvin, Päivärinta sanoo.
Vielä on epäselvää, kuinka suuri määrä ukrainalaislapsista aloittaa koulunkäynnin Suomessa. Päivärinta kertoo, että joissakin tapauksissa oppilaat eivät osallistu perusopetukseen, koska käyvät koulua Ukrainasta järjestettävän etäopetuksen kautta. Tämä on mahdollista, sillä lapsia ei koske Suomen oppivelvollisuus.
Perusopetuksen järjestäminen tuskin aiheuttaa kunnissa suurta hammastenkiristelyä, sillä valtio maksaa kunnille siitä koituvat kustannukset. Toisin on varhaiskasvatuksen kanssa.
Koska tilapäistä suojelua saaville ei lähtökohtaisesti määrätä kotikuntaa, ei kunta ole velvoitettu järjestämään varhaiskasvatusta kaikille tilapäistä suojelua saaville lapsille. Tämän hetken linjauksen mukaan kunnan on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatus tilapäistä suojelua saavalle lapselle, jos hänen huoltajansa työskentelee tai opiskelee. Muussa tapauksessa palvelun järjestäminen on toistaiseksi harkinnanvaraista.
Päivärinnan mukaan kunnissa riittää halua ja valmiuksia järjestää varhaiskasvatusta. Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan tue tätä.
– Tietysti, jos kunnassa on tiukkaa rahasta, mennään aika tiukasti lainsäädännön mukaan, Päivärinta myöntää.
Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ministeriössä selvitetään keinoja, joilla valtio voisi korvata kunnille kustannukset, joita ukrainalaislasten varhaiskasvatuksesta syntyy.
– Lapsia voi tulla paljon. Haluan viestittää kunnille, että kannustamme heitä huolehtimaan näistä alle kouluikäisistä lapsista, ministeri sanoo.
Anderssonin mukaan varhaiskasvatusta voitaisiin rahoittaa jo tämän vuoden puolella valtionavustusten kautta.
– Toiveeni on, että päätöksiä voitaisiin saada nopeasti aikaiseksi.
Hallitus päättää asiasta tulevina viikkoina kehysriihen yhteydessä, jossa pakolaisten vastaanottamiseen ja siihen liittyviin kustannuksiin on perustettu erillinen työryhmä, joka kokoaa ministeriöiden esitykset.
Andersson kertoo, että selvityksessä on myös mahdollisuus väliaikaiseen lakimuutokseen, joka takaisi ukrainalaisperheiden oikeuden varhaiskasvatukseen.
– Pidän tärkeänä, että tästä olisi kirjaus myös laissa. Tämän asian ei pitäisi olla kunnan hyväntahtoisuuden varassa, ministeri linjaa.
Tulevaisuudessa ministeri toivoo asiasta pysyvää lakimuutosta.
Varhaiskasvatussektori on jo ennestään ylikuormittunut etenkin isoissa kaupungeissa. Ministerin mukaan hyvä puoli tilanteessa on se, että toistaiseksi ukrainalaiset ovat hakeutuneet melko laajalti eri puolille Suomea.
– Ukrainalaisia on mennyt myös pienille paikkakunnille, joissa huolena ovat olleet pienet ikäluokat. Niissä voi olla tiloja koulujen ja varhaiskasvatuksenkin puolella. Kriittisin tilanne on isoissa kaupungeissa, Andersson sanoo.
