Tieto-Finlandian tavoittelijat liikkeellä monipuolisilla ja mielenkiintoisilla aiheilla – "ehdokkaiden valinnassa tärkeässä osassa on intuitio"
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilvoittelevat kuusi teosta julkistettiin tiistaina. Aiheet ulottuvat Yhdysvaltain historiasta Suomen ruokahistoriaan, tienraivaajanaisista kulutusvalintoihin ja yhteiskuntapolitiikasta nykymusiikkiin.
– Ehdokaskirjoissa on moniulotteisen fiksuuden ja osuvan ulosannin lisäksi jonkinlaista erityistä karismaa, vaikuttava ja vakuuttava presenssi, kuvaili ehdokkaat valinneen lautakunnan puheenjohtaja, suomentaja Sampsa Peltonen puheessaan.
Lautakuntaan kuuluivat myös päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja toimittaja Maria Romantschuk.
30 000 euron palkinnon saajan valitsee Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja Katri Makkonen. Finlandia-palkintojen voittajat julkistetaan 1. joulukuuta.
Emeritusprofessori Markku Henriksson on ehdolla teoksellaan Tähtilipun maa – Yhdysvaltain alueen historia (Tammi). Teos käsittelee Yhdysvaltain historiaa varhaisista intiaanikulttuureista lähtien. Valintalautakunta kehuu teosta ihailtavan hallituksi esitykseksi valtavasta aiheesta.
Tutkija Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin (Gaudeamus) luotaa raadin mukaan suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia kattavasti ja mukaansatempaavasti.
Kristiina Markkasen ja Leena Virtasen kirjassa Wivi ja Hanna – Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet (Atena) paneudutaan lasikattoja pirstoneiden arkkitehti Wivi Lönnin ja kauppaneuvos Hanna Parviaisen elämään. Lautakunta kiittelee kaksoiselämäkertaa raikkaaksi, taitavasti kirjoitetuksi ja antoisaksi.
Osmo Soininvaara analysoi markkinoiden ja julkisen vallan roolia kirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka (Teos), joka tekijänsä mukaan on kypsynyt reilun vuosikymmenen. Teos saa valintaraadilta kiitosta asiantuntevasta ja ennakkoluulottomasta ajattelusta sekä ratkaisukeskeisyydestä.
Julia Thurén opastaa teoksessaan Kaikki kuluttamisesta – Näin aloin käyttää rahojani paremmin (Gummerus) järkevämpiin kulutusvalintoihin. Raadin mukaan teos auttaa ymmärtämään kulutusyhteiskunnan rakenteita ja lainalaisuuksia arkielämän tasolla.
Säveltäjä Osmo Tapio Räihälän teos Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena) osoittaa tekijänsä mukaan, ettei nykyajan vakava musiikki ole sittenkään niin vakavaa eikä välttämättä edes kovin vaikeaa.
Tuloksena on Finlandia-raadin mukaan elitismiä hälventävä tietokirja, jossa kuuluu kirjoittajan persoonallinen ääni.
Ehdokaskuusikon valinnassa tärkeässä osassa oli intuitio, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Sampsa Peltonen STT:lle.
– Kun ajattelee sitä valtavaa skaalaa kirjoja, aihepiirejä ja käsittelytyylejä, niin eiväthän ne ole vertailukelpoisia keskenään.
Valinnoissa on luotettu siihen, mitkä kirjat ovat puhutelleet raadin jäseniä sekä paitsi sisältäneet tietoa myös onnistuneet sen välittämisessä yleisölle.
Tietokirjojen skaala on lähtökohtaisesti valtava, Peltonen huomauttaa: viihteellisistä elämäkerroista rajatun aihepiirin tieteellisiin teoksiin, politiikasta kulttuuriin. Urakan myötä myös hänen oma käsityksensä suomalaisesta tietokirjallisuudesta on laajentunut.
Suomalaisen kirjallisuuden korkea taso näkyy Peltosen mukaan myös tietokirjoissa.
– Pääosin saimme todella hyvää luettavaa ja sivistyimme kovasti itse.