Tiesitkö? – Presidentti Kekkosen nimeä kantaa huippu, joka kohoaa korkeammalle kuin yksikään kohta Suomessa
Suomen korkein kohta on Haltitunturilla. Sen korkeus merenpinnasta on 1324 metriä.
Se ei kuitenkaan ole itse tunturin korkein kohta. Huippu kohoaa 1361 metriin Norjan puolella rajaa.
Suomalaisnimistöä löytyy tätäkin korkeammilta huipuilta.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli matkalla Ruotsissa vuonna 1971. Hän moottorikelkkaili Kebnekaisen alueella Ruotsin Lapissa, ja tuli tauolla kysyneeksi erään tunturinhuipun nimeä.
Kukaan ei sitä tiennyt, eivät edes seurueen paikalliset saamelaiset.
Norrbottenin läänin maaherra Ragnar Lassinantti päätti, että huipullehan annetaan nimi.
Ja nimihän otettiin naapurimaan presidentiltä. Lassinantti aloitti aktiivisen vaikuttamistyön pääministeri Olof Palmea myöten, tuloksena tunturinhuipun uusi nimi.
Nimeksi 1481 metriin kohoavalle huipulle tuli Kekkonen-toppen (myös Kekkonentoppen).
Suomen presidentin nimi on ainoa luontokohteen nimi, joka Ruotsissa on nimetty poliitikon mukaan. Edes Palme, toinen legendaarinen pääministeri Per Albin Hansson tai YK:n ruotsalainen pääsihteeri Dag Hammarskjöld eivät ole saaneet tätä kunniaa.
Maaherra Lassinantti oli itse ruotsinsuomalaisesta taustasta, ja vankka suomenkielisten oikeuksien puolustaja. Hänen aloitteestaan Ruotsissa alkoivat suomenkieliset lähetykset. Puhuttiin ”Ragnarin ratiosta”. Kekkonen-toppenin nimeäminen oli yksi hänen hankkeistaan suomen kielen näkyville tuonnissa.
Nykyään Ruotsin laki kieltää luontokohteiden nimeämisen merkkihenkilöiden mukaan. Esimerkiksi kruununprinsessa Victorian mukaan ei yrityksestä huolimatta saatu nimettyä tunturinhuippua Kekkonen-toppenin lähellä 2000-vuosikymmenen lopulla.
Dag Hammarskjöldin reitti kulkee myös Kekkonen-toppenin lähellä, mutta se ei ole mikään tietty konkreettinen luontokohde, joten tämä nimi on aivan hyväksyttävä.
Suomessakaan tällainen ei kuulu käytäntöön. Urho Kekkosen kansallispuisto tietenkin on olemassa, kuten myös rakennetun ympäristön Kekkos-kohteita, mutta tunturia, jokea tai järveä ei voitaisi nimetä Kekkosen saati jonkun muun merkkihenkilön mukaan.
Epävirallisia kekkosia kyllä on.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimiarkiston mukaan niitä on neljä (Yleisradio 3.9.2010). Ne ovat Kekkosen apaja Korpilahdella, Kekkosen järvi Enontekiöllä, Kekkosen kuru Savukoskella ja Kekkosen kalju Suonenjoella. Kekkosen kalju on puuton kukkula.
Kekkonen-toppen kohoaa korkealle, mutta jää selvästi lähiympäristön huipuista. 1481-metrinen huippu on vain muutamien kilometrien päässä Ruotsin korkeimmalta, Kebnekaisen huipulta. Kebnekaise kohoaa 2097 metrin korkeuteen.
Kebnekaisen valloitus on melko vaativaa, mutta ihan yksinkertaista ei ole kiivetä Kekkonen-toppenillekaan.
Reitti Tarfalan jäätikölle ja Kekkonen-toppenille lähtee Kebnekaisen tunturiasemalta. Nousua retkeilymajalta kertyy yli 800 metriä. Esimerkiksi Saanalle pääsee Suomessa Kilpisjärvellä ”vain” 500 metrin nousulla, mikä sekään ei ole aivan helppoa retkeilyä.
Lähteitä ja lisätietoa
Tarfala – vaellus jäätikkölaaksoon Ruotsin Lapissa -matkakertomus (9.1.2023)