Tiedustelulait palautettiin valiokuntiin – Zyskowicz muistutti perustuslain tulkinnanvaraisuudesta

Siviili- ja sotilastiedustelulait lähtivät eduskunnan perjantain istunnosta takaisin valiokuntiin löydettyjen perustuslaillisten epäselvyyksien vuoksi.

Perustusvaliokunnan on annettava vielä lausunto sekä siviilitiedustelulaista mietinnön laatineelle hallintovaliokunnalle että sotilastiedustelulain käsitelleelle puolustusvaliokunnalle.

Valiokuntiin palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, vaikka enää kuukauden työskentelevän eduskunnan aikataulu on kireä ja perustuslakivaliokunnalla kädet täynnä töitä sote-uudistuksen kanssa.

Ongelmakohdissa on kyse lähinnä syrjintäkiellon kirjaamisen täsmällisyydestä ja teknisen tiedustelun valtuuksista. Keskustelussa puheenvuoron käyttänyt kokoomuksen Ben Zyskowicz muistutti, että perustuslakiasiantuntijoidenkin näkemykset ovat tulkintaa.

– Juridiikassa ei ole olemassa yhtä oikeata tulkintaa. Se ei ole matematiikkaa, se ei ole luonnontiedettä. Perustuslakiasiantuntijat ovat keskenään eri mieltä, se on aivan luonnollista, ja perustuslain tulkitsemisessa on oikeudellisia koulukuntia.

Zyskowicz muistutti, että tiedustelulakienkin yhteydessä paljon esillä olleet professorit Tuomas Ojanen ja Juha Lavapuro pitivät kesällä 2015 Sipilän hallituksen säästöjä perustuslain vastaisina.

– Esimerkiksi Lavapuro sanoi näin: ”Kun nämä leikkaukset ovat näin suuria ja kohdistuvat juuri heikoimpiin, niin valtiosääntöjuristina kysyy, eikö tätä huomattu vai eikö siitä yksinkertaisesti piitattu?” Perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti, että yksikään todellinen säästölaki, yksikään säästölaki ei ole perustuslain vastainen, vaikka nämä kaksi perustuslakiasiantuntijaa tulkitsivat, että ovat perustuslain vastaisia.

Sinisten Simon Elo ihmetteli, että perustuslain vastaisiksi leimataan asioita, joita ei ole vielä edes käsitelty perustuslakivaliokunnassa tai ennen kuin edes asiantuntijat ovat julkisestikaan sanoneet niistä mitään.

Elo kummeksui myös tapaa, jolla asiantuntijat ovat ottaneet kantaa asioihin julkisuudessa.

– Kyllä ihmettelen, miksi perustuslakivaliokunnan käyttämä asiantuntija ottaa vahvasti julkisesti kantaa esimerkiksi siihen, mikä on sote-käsittelyn aikataulu eduskunnassa, joka ei edes hänen asiantuntemukseensa millään tavalla liity. Silloin tällaisessa tapauksessa herää kysymys, ovatko takana poliittiset motiivit eivätkä niinkään valtiosääntöoikeuteen liittyvät motiivit.

Elo muistutti, että tiedustelulaeistakin asiantuntijana kuultu professori Martin Scheinin lähetti syksyllä 2017 avoimen kirjeen oppositioryhmille siitä, että tiedustelulainsäädäntö ylipäätään, pitäisi kaataa.

– Minusta pitää kysyä sitä, milloin oikeasti kyse on valtiosääntöoikeudellisesta arvioinnista julkisuudessakin ja milloin ovat kyseessä poliittiset motiivit.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki läksytti kovin sanoin puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) perustuslakiasiantuntijoiden nimittämisestä talebaneiksi.

– Erityisesti, kun valtioneuvoston jäsen käyttää tällaisia termejä, pidän sitä täysin sopimattomana ja täydellisenä ymmärtämättömyytenä siitä, minkälaisia raakuuksia talebanit ovat tehneet, minkälaisia ihmisoikeusloukkauksia talebanit ovat tehneet ja minkälaista yhteiskuntaa me puolustamme, kun me puolustamme perustuslakia ja kansalaisten perusoikeuksia, Arhinmäki vyörytti.