Saarikko korosti hankintaosaamisen merkitystä Suomen Yrittäjien vaalitentissä: "Jo viime vaalikaudella korostimme sitä, että pitää ottaa huomioon hankintojen pilkkominen"
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan yrittäjyys on kuntien elinvoiman ainut ja selkeä lähtökohta.
– Ei ole elinkelpoista kuntaa ilman yrittäjää eikä ole hyvää kuntapolitiikkaa ilman yritysten asian ymmärtämistä, Saarikko totesi Suomen Yrittäjien järjestämässä vaalitentissä.
Yrittäjien rooli kunnissa nousee esille juuri julkisissa kilpailutuksissa, joissa liikkuu Suomessa arviolta 35 miljardia euroa vuosittain.
Yrittäjät arvioivat viime keväänä kuntabarometri -kyselyssä, että kunnat ovat hoitaneet hankintapolitiikkaansa kaikkein heikoiten elinkeinopolitiikan osa-alueista.
Hankintaosaamisessa pitäisi Saarikon mukaan ottaa nykyistä paremmin huomioon myös paikalliset yritykset.
– Jo viime vaalikaudella korostimme sitä, että pitää ottaa huomioon hankintojen pilkkominen ja näin pienemmät yritykset. Hankintojen parempi pilkkominen ja hankintaosaaminen kunnissa ratkaisevat. Yrittäjät tietävät kyllä, että niissä on eroja, Saarikko sanoi.
Samaa mieltä hankintaosaamisen merkityksestä Saarikon kanssa olivat myös tenttiin osallistuneet kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä SDP:tä edustanut kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.
– Miten tehdään sellaiset laatukriteerit ja elinkaarikriteerit, joilla saadaan paikalliset pienet ja keskisuuret yrittäjät osallistumaan tarjouskilpailuihin, Matias Mäkynen pohti kysymystä.
Petteri Orpo muistutti, että hankintalakia on muutettu sekä viime vaalikaudella ja aikaisemminkin niin, että se todella mahdollistaa, ei hankintojen pilkkomisen, vaan niiden jakamisen.
– Mutta kunnissa asiaa ei oteta riittävällä vakavuudella. Se pitää ottaa vakavasti, se on konkreettinen asia, miten yrittäjyyttä voidaan tukea, Orpo sanoi.
Kunnat tuottavat paljon sellaisia palveluja, jotka eivät ole niiden ydinosaamista, kuten puhtauspalvelut ja monet teknisen toimen tehtävät.
Paneelilta kysyttiin myös, pitääkö kunnan lakaista lattiat ja pestä pyykit, .
– Kunnan tehtävänä on ensisijaisesti huolehtia, että se pyykki tulee pestyksi. Voi olla niin, että kunta tekee päätöksen, että se pesee omat pyykkinsä. Se on kunnan asia päättää, Annika Saarikko muistutti.
Saarikon mukaan sellainen ajattelu, että kunnan yhtiö pesee myös naapurikunnan pyykit ja mennään yrittäjän tontille, ei sen sijaan sovi.
Matias Mäkysen mukaan julkisen palvelun tulee täyttää markkinapuutteet. Eli tuottaa palvelua vain, jos sitä ei markkinoilla ole.
– Ei kunnan tehtävä ole kilpailla kilpailemisen vuoksi, Mäkynen muistutti.
Petteri Orpo korosti, että jos on toimiva markkina, ei tarvitse eikä pidä olla julkista tuotantoa.
– Siinä säästää veronmaksajien euroja, hän sanoi.
Panelisteilta kysyttiin myös sitä, pitäisikö voitontavoittelu kieltää varhaiskasvatuksessa. Tällä viitattiin hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”selvitetään, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen perusopetuksen tavoin ulottaa varhaiskasvatukseen.”
Suomen Yrittäjien arvion mukaan tämä romuttaisi kuntien päivähoitojärjestelmän aika nopeasti, sillä joissakin kunnissa yli 50 prosenttia päivähoitopaikoista on yksityisten tuottamia.
Petteri Orpo totesi, että jos kunnat joutuisivat tuottamaan kaiken varhaiskasvatuksen, se merkitsisi valtavaa investointitarvetta ja luultavasti heikentäisi varhaiskasvatuksen tasoa. Hän ei ymmärrä miten ylipäänsä voiton tavoittelussa on mitään pahaa.
Matias Mäkysen mielestä voiton tavoittelun kieltäminen ei tarkoita yritystoiminnan kieltämistä. Hänen mukaansa hallitusohjelmakirjauksen taustalla on periaate, että kasvatus on tärkeä yhteiskunnan peruspilari, jonka täytyy olla julkisesti järjestetty.
Annika Saarikko otti tässä kysymyksessä hiukan pesäeroa hallituskumppaniin.
– En kannata tätä. Selvitysmuotoilu tästä tuli sen takia, koska keskusta ei tätä kannattanut.
Myös perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon piti olla paikalla Yrittäjien tentissä, mutta hän joutui perumaan osallistumisensa.
