Tiedätkö milloin on seuraava vaaliton vuosi? – keskustalainen kummastelee Suomen vaalisumaa ja löytää ratkaisun äänestysinnon nostamiseksi naapurimaasta

Demokratia

Kuopiolainen keskustavaikuttaja ja kaupunginhallituksen jäsen Sallamaarit Markkanen kummastelee Suomen vaalisumaa Suomenmaan blogissaan.

– Mitä erikoista on vuodessa 2026? Se on seuraava vaaliton vuosi, hän kuvaa.

– Kun katsoo vaalikalenteria, hengästyttää tahtomattaankin. Tänä vuonna kävimme kuntavaalit. Ensi vuoden käynnistämme aluevaaleilla. Kevään 2023 eduskuntavaaleihin valmistaudutaan jo kovaa kyytiä.

Sen jälkeen ovat vuorossa vielä talven 2024 presidentinvaalit ja keväällä eurovaalit. 2025 on aika valita taas uudet kunnallis- sekä aluevaltuustot.

– Demokratia on kansanvaltaa ja vaalit ovat kansanvallan juhla-aikaa. Kuitenkin tiedämme, että juhliminenkin muuttuu puuduttavaksi, jos kekkereitä on jatkuvasti, Markkanen sanoittaa.

Vaikuttajaviestinnän asiantuntijana työskentelevä Markkanen toteaa väsymyksen painavan niin puolueita, ehdokkaita kuin äänestäjiäkin. Erityisesti hän nostaa esiin äänestäjät, sillä vaalien äänestysprosentit kertovat karua kieltään.

– Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1, eduskuntavaaleissa 72,1 ja eurovaaleissa 40,8. Aluevaalien äänestysintoa seuraamme jännityksellä. Samaan aikaan naapurimaassa Ruotsissa äänestysinto on lähellä 90 prosenttia.

Mikä sitten erottaa suomalaisia ja ruotsalaisia niin paljon?

– Ainakin se, että naapurissa pidetään eduskunta-, maakunta- ja kuntavaalit samana päivänä, Markkanen vastaa.

Hallitustenkin toimintakyky heikkenee Markkasen mukaan, kun aina on edessä seuraavat vaalit, joihin tulee hakea kannatusta.

– Arvioin, että vaalien yhdistäminen toisi rauhaa ja aikaa päätöksenteolle, neuvotteluille ja asioiden valmistelulle, kun puolueet ja päättäjät keskittyisivät enemmän kannatuspalkkien muutosten seurannan sijaan itse asioihin.

– Demokratiasta pitää huolehtia ja sitä pitää huoltaa siinä missä muutakin yhteiskuntaa, hän päättää.