Lukijalta: Valtionrahoituksen valuviat on korjattava
Kuntien ja hyvinvointialueiden tulevaisuutta pohditaan parhaillaan valtionhallinnossa kahdessa parlamentaarisessa työryhmässä. Molempia työryhmiä vetää kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).
Hallitus- ja oppositiorajat ylittävissä työryhmissä pyritään muodostamaan yhteinen kuva siitä, miten palvelut eri puolilla Suomea tulisi tulevaisuudessa järjestää ja rahoittaa.
Kuntien rahoitus perustuu valtionosuuksiin ja verotuloihin. Valtionosuuksia kunnat saavat karkeasti ottaen sitä enemmän mitä enemmän kunnassa on lapsia ja nuoria.
Hyvinvointialueella asukasmäärä kokonaisuudessaan vaikuttaa rahoitukseen merkittävästi. Väestöään menettäville ja asukasprofiililtaan ikääntyville kunnille ja alueille tällainen laskentatapa ei ole eduksi.
Ajatus siitä, että rahoitus perustuu ensisijaisesti väestönkasvuun, onkin syytä haastaa. Väestönkasvu tuo toki omat haasteensa, mutta niin tekee myös vähenevä väestö.
Esimerkiksi lasten ja nuorten määrän väheneminen ei tarkoita samassa suhteessa väheneviä menoja. Päinvastoin, varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäminen on kunnille suhteessa entistä kalliimpaa, kun ryhmäkoot jäävät vajaiksi.
Sama logiikka toimii hyvinvointialueilla. Vaikka väki vähenisikin, tietty palvelutaso on turvattava alueen asukkaille. Se vain on tehtävä entistä vähemmillä euroilla.
Vakituisten asukkaiden määrä ei myöskään kerro koko totuutta. Saaristoasiain neuvottelukunnan syksyllä 2025 teettämän selvityksen mukaan Etelä-Savoon tulee vuosittain yli 45 000 kausiasukasta hyvinvointialueen ulkopuolelta.
Tämä edellyttää muun muassa pelastustoimelta merkittävää lisäkapasiteettia, jonka ylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia ei kuitenkaan huomioida valtionrahoituksessa.
Nyt näitä rahoituksen valuvikoja olisi mahdollista korjata. Olosuhdetekijät, kuten vähenevä väestö ja kausiasutus, on huomioitava sekä kuntien että hyvinvointialueiden tulevissa rahoitusratkaisuissa.
Kyse on alueellisesta yhdenvertaisuudesta: miten turvataan palvelut harvaan asutuilla alueilla nyt ja tulevaisuudessa.
Susanna Pirttiaho
Kangasniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Etelä-Savon maakuntahallituksen jäsen (kesk.)
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/