Valkoposkihanhia havaittu Suomessa tänä keväänä tavallinen määrä – vahinkoilmoituksia yli 400

Valkoposkihanhia on havaittu Suomessa tänä keväänä varsin tavallinen määrä aikaisempiin keväisiin verrattuna. Näin kuvailee Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi STT:lle.

Hänen mukaansa Venäjällä pesiviä valkoposkihanhia on muuttanut Suomen kautta tämän kevään aikana muutamia satoja tuhansia yksilöitä. Lisäksi Suomessa pesii reilut 7000 hanhiparia.

Valtaosa Suomessa havaittavista valkoposkihanhista pesii Lehtiniemen mukaan Venäjällä ja talvehtii Saksassa tai Hollannissa. Hanhien muuttoreitti kulkee Suomen kautta.

Osa linnuista lentää Suomen yli pysähtymättä ja osa pysähtyy ruokailemaan Suomen pelloille. Valtaosa pysähtyneistä viipyy Suomessa vain viikon-pari ja osa useampia viikkoja.

Eniten valkoposkihanhia on pysähtynyt Kaakkois- ja Itä-Suomessa, johon ovat keskittyneet myös hanhien aiheuttamat viljelysvahingot. Varsin suuria määriä hanhia on pysähtynyt myös eteläisen Hämeen sekä Savon alueelle.

Ilmoituksia valkoposkihanhien aiheuttamista viljelyvahingoista on tänä keväänä tehty Suomessa tähän mennessä 415 kappaletta, kertoo Elinvoimakeskuksen lajivahinkokoordinaattori Joni Kivimäki.

Ilmoituksista yli puolet on tehty Itä-Suomessa Pohjois-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueella. Myös Kaakkois-Suomessa on tehty yli 90 vahinkoilmoitusta. Sen sijaan Uudellamaalla ilmoituksia on tehty vain reilut 30 kappaletta.

Lukumäärät ovat Kivimäen mukaan tavallisia. Esimerkiksi viime vuoden huhti-toukokuun välillä ilmoituksia tehtiin yli 420 kappaletta.

Hehtaareissa mitattuna hanhet ovat aiheuttaneet tänä keväänä vahinkoja yli 8300 hehtaarin kokoisella alueella.

Valkoposkihanhien muutto on Lehtiniemen mukaan käytännössä ohi. Hanhien vilkkaimmat muuttopäivät olivat toukokuun puolivälissä, jolloin hanhia muutti päivän aikana kymmeniä tuhansia. Myös vapun tienoilla hanhia saapui suuria määriä.

– Muutaman sadan yksilön muuttoja voi nähdä vielä touko-kesäkuun vaihteeseen saakka. Valkoposkihanhien muuttokausi on varsin pitkä.

Valkoposkihanhien päämuuton ajankohta on Lehtiniemen mukaan aikaistunut 20 vuodessa noin viikolla. Syynä aikaistumiseen on hänen mukaansa ilmastonmuutos.

– Ilmaston lämpeneminen näkyy niiden (hanhien) muuttoajoissa, koska keväät etenevät aikaisemmin ja ne (hanhet) tykkäävät syödä juuri kasvunsa aloittaneita kasveja.

Lehtiniemen mukaan mitään ”huippusuuria muuttoja” ei ole ollut tänä vuonna samalla tavoin kuin esimerkiksi viime vuonna.

– Tänä vuonna muutot ovat jakautuneet useammalle päivälle. Isoimmat määrät olivat noin 60 000 (hanhea päivässä).

Petteri Orpon hallitus ehdottaa, että valkoposkihanhi olisi jatkossa rauhoitettu riistalaji. Rauhoituksesta voitaisiin poiketa ja suojametsästys sallia maatalouden ja kalatalouden vahinkojen estämiseksi tai lentoturvallisuuden varmistamiseksi. Lausuntokierros hallituksen esityksestä päättyi 11. toukokuuta.

Hallituksen esityksen mukaisella valkoposkihanhen tappamisen helpottamisella ei ympäristöjärjestö WWF Suomen lausunnon mukaan voitaisi vähentää lajin kantaa niin paljon, että sillä olisi oleellista merkitystä viljelysvahinkojen vähentämisessä.

WWF arvioi, että suojametsästys voisi tutkimuksen mukaan vain pahentaa vahinkoja, kun karkotetut hanhet leviävät laajemmalle alueelle ja niiden lentämiseen kuluva energiantarve lisääntyy.