TEM halusi viestinnällään hallita uutisointia Huoltovarmuuskeskuksen arviointiraportista – ylijohtaja piti juttujen sävyä haitallisena
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) halusi vaikuttaa siihen, miten Huoltovarmuuskeskusta (HVK) koskevasta arvioinnista viime keväänä uutisoitiin. Ministeriö pettyi siihen, että uutiset keskittyivät kriittisiin havaintoihin Suomen huoltovarmuuden, ministeriöiden ja HVK:n toiminnasta.
– Niin YLE:n kuin STT:nkin uutiset oli selvästi laadittu toimituksille vuodetun luonnoksen pohjalta, eikä ministeriön tiedotteella ollut vaikutusta uutisten sävyyn, painotuksiin tai sisältöön. Näin luotu uutisoinnin sävy toistui läpi mediakentän, mikä on ministeriön kannalta haitallista huoltovarmuusjärjestelmän kehittämistä ajatellen, ministeriön ylijohtaja Antti Neimalan ammattikorkeakoulu Laurean rehtorille kesäkuussa lähettämässä kirjeessä todetaan.
STT kysyi tällä viikolla ministeriön reaktiosta Neimalalta. Hän kiisti, että hänen pyrkimyksenään olisi ollut vaikuttaa uutisoinnin sävyyn.
– Uutisoinnin sävyn valitsevat kaikki mediat ihan itsenäisesti, mutta siitä ensimmäisestä uutisoinnista puuttui palanen eli meidän oma tiedotteemme, Neimala sanoo.
TEM oli päättänyt hankkia riippumattoman arvioinnin alun perin kesällä 2020 sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistuneet maskihankinnat olivat johtaneet julkiseen jupakkaan ja HVK:n toimitusjohtajan eroon. TEM vastaa Huoltovarmuuskeskuksen ohjaamisesta.
Raportti oli tilattu tutkimuskonsortiolta, jossa olivat mukana muun muassa Vaasan yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Arviointi valmistui keväällä 2021.
Kun arviointi vielä odotti julkaisua, STT ja Yle saivat tutkimuskonsortiosta luettavakseen tekstin lopullisen taittoversion, eivät siis keskeneräistä luonnosta. Ehtona oli, että asiasta uutisoitaisiin vasta, kun ministeriö olisi julkaissut raportin.
Esimerkiksi ministeriöt ovat vakiintuneen tavan mukaan antaneet medioille raportteja etukäteen tutustuttavaksi, jotta toimittajat voivat valmistautua uutisointiin.
STT kysyi Huoltovarmuuskeskuksesta keväällä haastattelua, jolloin ministeriö sai tiedon, että raportin sisältö oli jo toimittajien tiedossa.
Yle puolestaan päätyi julkaisemaan jutun varhain samana päivänä, jona ministeriön oli tarkoitus tiedottaa raportista. Heti Ylen jälkeen myös STT julkaisi uutisensa, koska raportin havainnot olivat jo tulleet julki.
Ministeriössä suivaannuttiin siitä, että media oli saanut tutustua raporttiin ennalta. Ministeriön mielestä tämä aiheutti sen, että uutisointi keskittyi raportin kielteisiin havaintoihin eikä ministeriön oman tiedotteen viestiin. Näkemykset käyvät ilmi viestinvaihdosta, jonka STT sai ministeriöstä tietopyynnöllä.
TEM pyysi arvion laatimiseen osallistuneelta Laurea-ammattikorkeakoululta selvitystä ja katsoi, että tilatun arvioinnin hintaa tulisi sovitella tapahtuneen vuoksi. Laurea alensi selvityksen hintaa ministeriön kanssa käydyn keskustelun jälkeen 10 000 eurolla.
Raporttiin perustuvassa uutisoinnissa nostettiin esille muun muassa, että varautumistoiminnan organisointi näyttää jääneen ministeriöissä heikolle hoidolle, lainsäädäntö ja vastuunjako nähtiin sekavana ja myös TEM sai kritiikkiä yhteistyöstään muiden ministeriöiden kanssa. Ministeriön tiedotteessa arviointiraportin tulokset tiivistettiin positiivisemmin.
– Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on arvion mukaan aikaansaava, joustava ja ketterä, mutta toimintaympäristön muutosten vuoksi sääntelyä, rakenteita ja prosesseja on syytä uudistaa. Arviointityön tueksi tehdyn sidosryhmäkyselyn mukaan huoltovarmuustyössä mukana olevat toimijat näkevät järjestelmän toimivan erittäin hyvin, tiedotteessa luki.
Neimalan mukaan on toimittajan ”omaa tulkintaa”, että tiedotteen sävy oli pehmeämpi kuin raportin.
Huoltovarmuuskeskuksen ohjaaminen kuuluu TEMissä Neimalan johtamalle Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolle.
Neimala kertoo Laurean johdon kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa, että arviointia ohjattiin osaston ulkopuolelta, jotta se olisi täysin riippumatonta.
Arviointi kohdistui myös Neimalan osastoon. Kun arviointi valmistui, vastuu siihen liittyvistä toimenpiteistä, kuten julki tuomisesta, siirtyi Neimalan osaston käsiin.
Neimala oli esimerkiksi käynyt keskustelua suojainhankinnoista HVK:n tuolloisen toimitusjohtajan Tomi Louneman kanssa keväällä 2020. Hän oli siis osallinen prosessissa, jonka epäkohtia raportti muun muassa käsitteli.
Neimalan mukaan se, että tiedottamista valmisteltiin samalla osastolla, on normaalia. Hänen mukaansa on ministeriön asia huolehtia uutisoinnista sen saaman arvioinnin pohjalta.
– Roolimme oli se, että tiedottamista valmisteltiin meidän osaltamme, mikä on ihan normaali ja luonteva järjestys, hän sanoo STT:lle.
Neimala kiistää, että ministeriö olisi pyrkinyt millään tapaa peittelemään osastoon kohdistuvaa kritiikkiä. Neimalan mukaan yksi ongelma vuodoissa yleisesti on se, että ne kohtelevat medioita ”epätasa-arvoisesti”.
– Me halusimme saada sen informaation kaikille tiedotusvälineille samaan aikaan arvioitavaksi samalla tavalla.
Miten uutisointi raportin nostamista ongelmakohdista ennakkoon oli haitallista huoltovarmuustoiminnan kehittämiselle, kuten sähköpostissasi muotoilit?
– Kun tällainen arviointi tehdään, on tärkeää, että se voidaan arvioida tilaajan kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla ja uutisoida se samanaikaisesti kaikille. Se ei edistä sen asian jatkovalmistelua tai linjaamista, että vuotoja tapahtuu.
Mikä uutisoinnin sävyssä ei miellyttänyt?
– En lähde sitä erittelemään tässä. Se oli koko toimintaketjuun ja annettuun toimeksiantoon liittyvä asia, ja millaista lojaaliutta sen konsortiolta ja sen jäseniltä voidaan edellyttää.
Neimalan mukaan työministeri Tuula Haatainen (sd.) oli tietoinen julkistamiseen liittyvistä suunnitelmista.
– Kun puhutaan asian julkistamisesta, tietenkin ministeri on mukana asian julkistamisen valmistelussa siitä, miten se toteutetaan. Näin ministeriössä toimitaan yhdessä meidän viestintämme kanssa, Neimala sanoo.
Neimalan mukaan hyvitysvaatimusta käytiin läpi ministeriössä sisäisesti. Neimalan mukaan kyseessä ei tosin ollut vaatimus.
– Se hyvitysvaatimus ei ollut vaatimus, vaan kysyimme, miten raportin toimittaja suhtautuu siihen (vuotoon). Katsottiin, että olisi kohtuullista pohtia asiaa. Hyvityksen suuruutta tarjottiin toimittajan puolelta, hän sanoo.
STT tavoitteli myös ministeri Haataista kommentoimaan.
Haatainen vastasi avustajansa välityksellä, että sai ennen raportin julkistusta normaalin tiivistelmän sisällöstä ja julkistamiseen liittyvistä suunnitelmista. Valmistelu ja toteutus tehtiin kuitenkin virkapuolella, minkä vuoksi Haatainen ei kommentoinut asiaa enempää.
TEMin oman viestintäohjeen mukaan ministeriön viestintää ohjaavia arvoja ovat muun muassa avoimuus ja luotettavuus. Ohjeessa todetaan, että avoin viestintä myös vaikeista asioista lisää luottamusta.
– Viranomaisilla on velvollisuus tuottaa ja jakaa tietoa, jotta kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat muodostaa totuudenmukaisen kuvan viranomaisen toiminnasta, vaikuttaa valmisteilla oleviin asioihin sekä valvoa etujaan ja oikeuksiaan, ohjeessa sanotaan.
Neimalan mukaan ministeriön tavoite on se, että asioista päästään itse tiedottamaan.
– Oli se tapa tiedotustilaisuus tai tiedote tai joku muu, mutta emme pyri vaikuttamaan uutisoinnin sävyihin niin, että niitä ohjattaisiin.