Tarkastusvaliokunnalta tymäkkä lista toimia kotouttamisen tehostamiseksi – "Tuloksia saatava jo ensimmäisen vuoden aikana"

Eduskunnan tarkastusvaliokunta vaatii tiukkaa toimenpideohjelmaa maahanmuuttajien kotouttamisen nopeuttamiseksi.

Kyse olisi merkittävästä kurssinmuutoksesta, sillä nykyinen järjestelmä on osoittautunut tehottomaksi.

– Tällä hetkellä kotouttaminen saattaa hyvinkin kestää viisi vuotta ja jopa pidempään. Esitämme, että tuloksia pitäisi saada pääsääntöisesti jo ensimmäisen vuoden aikana, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma (sdp.) totesi eduskunnassa keskiviikkona.

Valiokunnan mietinnössä listattuja toimenpiteitä puineet kansanedustajat olivat pääsääntöisesti ryhtiliikkeen kannalla.

Muun muassa avaukset maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi ja maahanmuuttajataustaisten naisten yhteiskunnalliseksi osallistamiseksi saivat osakseen kiitosta.

Sali oli yksimielinen siitä, että niin työntekijän oleskeluluvan kuin turvapaikankin käsittely kestää nykyisessä järjestelmässä kohtuuttoman kauan.

Itse kotouttamistoimenpiteiden tavoitteena tulee valiokunnan mukaan olla riittävien yhteiskunta-, työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttaminen.

Heinäluoman mukaan kotouttamisen ongelmat ovat erityisen hälyttäviä kielen oppimisen saralla.

– Tutkimuksessa on käynyt ilmi, että vain joka kolmas kieliopintoihin osallistunut on saavuttanut vaaditun tavoitekielitaidon. Jos kielitaito ei ole riittävä, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään pääsy käy kovin ohdakkeiseksi.

Meillä on maahanmuuttajia, jotka pärjäävät hyvin englannin kielellä.

Anders Adlercreuz (rkp.)

Heinäluoma kertoi, että valiokunta pohti pitkään ja hartaasti, kuinka tulijat omaksuisivat suomalaiset arvot mahdollisimman hyvin.

Hänen mukaansa valtiovallan pitää antaa vahva signaali, jotta järjestelmä saadaan jouhevammaksi.

– Prosessi ei voi kestää vuositolkulla, koska muuten syntyy sosiaaliturvariippuvuus ja ihmiset tottuvat siihen.

Valiokunnan mietinnössä huomautetaan, että pitkään maassa oleskelleille maahanmuuttajille ei ole perusteltua järjestää julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita silloin, kun kielikoulutusta on ollut tarjolla.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kuitenkin huomautti, että kieliopetuksen laadussa ja saatavuudessa on rutkasti petraamisen varaa.

Mietinnössä esitetään, että suomalaisen yhteiskunnan tapojen, sääntöjen ja arvojen tuntemusta testattaisiin tulevaisuudessa kokeella.

Lisäksi valiokunta olisi valmis leikkaamaan turvapaikanhakijan vastaanottorahaa, jos tämä ei osallistuisi vastaanottokeskuksessa järjestettäville kursseille.

Mietinnössä todetaankin, että turvapaikanhakijan oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tasapainossa siitä alkaen, kun henkilö hakee turvapaikkaa Suomesta.

Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen kuitenkin varoitti, että toisilla maahanmuuttajilla kotoutuminen kestää pidempään, joten yksiselitteistä aikarajaa riittävälle edistymiselle on mahdotonta säätää.

Hän korosti, että maahanmuuttajien erilaiset taustat tulee ottaa huomioon.

RKP:n Anders Adlercreuz oli Sarkkisen kanssa samoilla linjoilla.

– Jos rakennamme liian tiukat raamit, se ei välttämättä edistä kotoutumista. Meillä on maahanmuuttajia, jotka pärjäävät hyvin englannin kielellä. Heille englanti on työkieli – ei heitä kannata velvoittaa opiskelemaan mitään muuta. Se ei paranna heidän tilannettaan, eikä meidän taloustilannettamme.

Keskustan Olavi Ala-Nissilän mukaan Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrien tulee olla hallittavissa, jotta järjestelmä kestää.

– Kotoutumisen ei tarvitse välttämättä tapahtua suuressa kaupungissa, vaan yhteisöllisyys voi toimia jopa paremmin muualla, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja muistutti.

Tässä keskustelussa puhutaan maahanmuuttajista ulkopuolisina objekteina.

Ozan Yanar (vihr.)

Vihreiden Ozan Yanarin mielestä syy kotouttamispolitiikan takkuisuuteen löytyi hallituksen virheistä.

– On mielenkiintoista kuunnella tämän niin sanotun kantasuomalaisen salin kommentteja kotoutumisesta. Tässä keskustelussa puhutaan maahanmuuttajista ulkopuolisina objekteina, jotka eivät kuulu me-kategoriaan, jotka pitää aktivoida. Se ei todellakaan ole näin. Maahanmuuttajat kuuluvat tähän yhteiskuntaan. Kääntäisin katseeni hallitukseen: mitä tämä hallitus on tehnyt? Te leikkasitte subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, sitten teitte perheenyhdistämisestä lähes mahdotonta. Lisäksi perhevapaauudistusta ei ole tehty. Vähän realismia tähän keskusteluun!

Keskustan Markku Rossi kiisti jyrkästi Yanarin syytökset.

Hän päinvastoin kiitteli viime viikosta maltillistunutta keskusteluilmapiiriä.

– Tällä hetkellä eduskunnalla on hyvin ratkaisukeskeinen asenne kotouttamista kohtaan. Tästä iso kiitos.

Myös Lauri Ihalaisen (sdp.) mukaan mietinnön käsittely eteni hyvässä hengessä.

– Tämän mietinnän arvo on siinä, että tässä ei syytellä ketään. Tämän mietinnän arvo on siinä, että se tarjoaa pohjan asialliseen maahanmuutto- ja kotouttamiskeskusteluun. Ja haluan vielä sanoa, että Suomen väkiluku kasvaa ainoastaan maahanmuuton myötä.