Tämä vauhdilla yleistyvä syöpälaji on vaikea tunnistaa – väitöstutkimus tarjoaa mahdollisen ratkaisun
Okasolusyöpä eli ihon levyepiteelikarsinooma on väestön keskuudessa yhä yleisempi syöpälaji.
Osa okasolusyövistä lähettää etäpesäkkeitä ja aiheuttaa kuolemantapauksia, mutta näiden aggressiivisten syöpien tunnistamiseksi ei ole toistaiseksi riittäviä keinoja.
Lääketieteen lisensiaatti Jaakko Knuutilan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että tekoälypohjaista kudosanalyysiä ja syöpään liiittyvien fibroblastien aktiviteettia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää etäpesäkkeitä lähettävien okasolusyöpien tunnistamisessa.
– Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia, jotta väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää potilastyössä, Turun yliopistossa ensi perjantaina väittelevä Knuutila sanoo.
Knuutila havaitsi tutkimuksessaan, että 2,3 prosenttia tutkimusalueen okasolusyövistä lähetti etäpesäkkeitä ja että ennuste oli levinneissä tapauksissa huono.
– Etäpesäkkeen kehittyminen tapahtuu verrattain nopeasti primaarikasvaimen toteamisen jälkeen. Leviämisriskin arviointi on kuitenkin haastavaa, eikä tarkoituksenmukaista seurantaa tai levinneisyystutkimuksia osata kohdentaa optimaalisesti, minkä johdosta suuri osa etäpesäkkeistä todetaan kliinisesti, hän kertoo.
Okasolusyövän aggressiivisuuden arviointi pohjautuu toistaiseksi lähinnä kliinis-histopatologisiin muuttujiin, kuten kasvaimen syvyyskasvuun ja halkaisijaan.
Koska okasolusyövän diagnoosi perustuu histopatologiaan ja primaarikasvain hoidetaan lähes poikkeuksetta kirurgisesti, olisi tekoälyyn tai biomarkkeriprofiiliin perustuva leviämisriskin arviointi mahdollista taudin aikaisessa vaiheessa.
– Tekoäly ja syöpään liittyvät fibroblastit biomarkkereineen tarjoavat uuden ja lupaavan lähestymistavan okasolusyövän leviämisriskin arviointiin, Knuutila toteaa.
Väitöstutkimus lisää ymmärrystä levinneen okasolusyövän luonteesta ja etäpesäkkeiden lähettämiseen yhdistyvistä tekijöistä. Se tarjoaa siten potentiaalisia työkaluja okasolusyövän leviämisriskin arviointiin tulevaisuudessa.
– Tutkimuksessani havaitsin, että valtaosassa tapauksista etäpesäkkeen lähettää potilaan ensimmäinen okasolusyöpä ja puolessa tapauksista etäpesäke löytyy jo puolen vuoden sisällä primaarikasvaimen toteamisesta.
– Okasolusyöpäpotilaan kohdalla lääkärin tulisikin muistaa etäpesäkeriski ja tunnustella imusolmukealueet mukaan lukien korvasylkirauhanen, Knuutila huomauttaa.