"Tämä on pilkantekoa" – Tuore EU-esitys paljastaa hallituksen epäonnistumisen, keskustakaksikko sanoo
Keskustan kansanedustajat Hanna Räsänen ja Tuomas Kettunen syyttävät Orpon hallitusta epäonnistuneesta vaikuttamisesta Euroopan unionin suuntaan.
Räsänen ja Kettunen kommentoivat Suomenmaalle EU-komission tuoretta esitystä itäisten raja-alueiden tukemiseksi. Komissio lupaa itäisille raja-alueille lainarahaa, mutta ei uutta suoraa tukea.
Räsäsen mukaan linjaus on pettymys. Lainaraha on sentään jotain sekin, mutta itäinen Suomi olisi kaivannut nykyiseen kriisitilanteeseensa suoraa tukea, hän näkee.
– Venäjän hyökkäyssotaa on käyty jo neljä vuotta ja itäraja on ollut melkein koko sen ajan kiinni. Sen aiheuttama isku on ollut alueelle tosi kova, Räsänen sanoo.
– Kaiken päälle itäisen Suomen ohjelman toimeenpano on ollut tällä hallituskaudella kansallisesti lähes olematonta. Suurten puheiden toteuttaminen on jäänyt ihan piippuun, hän lisää.
Kettusen mielestä on täysin käsittämätöntä, että komissio päätyi esittämään vain lainaa.
– Tämä on suoraan sanoen pilkantekoa. Me olemme Suomessa osallistuneet korona- ja elpymispaketteihin nettomaksajina, mutta sitten kun tarvitsisimme itse tukea, meille vain sanotaan, että saatte lainaa, joka pitää maksaa takaisin, hän lataa.
– Ei hallitus ole tässä vaikuttamisessa nyt ihan parhaalla tavalla onnistunut. Kokoomuslainen Henna Virkkunen on EU-komission varapuheenjohtaja, ja silti esitys on tällainen, hän puhisee.
Räsäsen mukaan komission esityksen ongelma on sekin, että siinä lainoituksen piiriin katsotaan kuuluvan lähes koko Suomen.
Hän ennakoi, että aiheesta tullaan käymään vielä poliittisia vääntöjä.
– Minua huolettaa se, että miten Suomessa kyetään kansallisesti kohdentamaan lainarahoitus sinne, missä isku on ollut kaikkein kovin. Ei ole ihan itsestäänselvää, että Suomessakaan ajateltaisiin sen kohdistuvan vain Itä-Suomeen.
Räsäsen mukaan hallituksen epäonnistuminen asiassa kertoo laajemminkin sen suhtautumisesta Itä-Suomen asioihin.
Ilmoilla on ollut hänen mukaansa jo pitkään epäluottamusta sen suhteen, ymmärtääkö hallitus Itä-Suomen tilanteen vakavuuden ja edunvalvonnan tärkeyden ihan kunnolla.
Räsänen muistuttaa, että hallitus on toiminut hyvin verkkaisesti myös erityistalousaluekokeilujen edistämisessä, vaikka hallituksen itsensä tilaama selvitysmies Harri Broman niitä suosittelikin. Suomenmaa kertoi erityistalousalueiden tilanteesta pari viikkoa sitten.
– Jos erityistalousalueille ei tule rahoitusta nyt kevään riihessä, niin piippuun jäävät sitten nekin. Itä-Suomen asian edistäminen on ollut hallitukselta surkea suoritus, josta ei voi juuri kiitospisteitä jakaa.
– On todella turhauttavaa kuunnella, kun hallitus vakuuttelee eduskunnassa, että kyllä Itä-Suomi tarvitsee erityishuomiota ja EU-rahaa on tulossa, mutta lopputulos on sitten tämä, Räsänen puuskahtaa.
Kettusen mukaan Orpon hallituksella on nyt viimeinen tilaisuus osoittaa, kiinnostaako sitä itäisen Suomen tilanne ihan oikeasti.
Hän toivoo kaikkien itäsuomalaisten kansanedustajien tekevän yli puoluerajojen yhteistyötä, jotta hallitus ymmärtäisi tilanteen vakavuuden ja komissio voisi kohdistaa alueelle suoraa tukea.
Hänen mielestään kyse on pohjimmiltaan EU:n turvallisuudesta. Jos ihmisiltä loppuu Itä-Suomessa usko alueen tulevaisuuteen, muuttavat he helposti alueelta pois. Tyhjentyneet seudut ovat aina turvallisuuspoliittisesti haavoittuvampia kuin asutut.
– Täällä on kärvistelty kohta neljä vuotta. Kohta valoja alkaa sammua, jos tilanteelle ei tehdä mitään. Tuulivoimaloiden rakentaminen Itä-Suomeen on paljon pienempi turvallisuusuhka kuin se, että täältä lähtevät ihmiset.
Alueellisen tasa-arvon huomiointi on Kettusen mukaan tärkeää myös EU:n itsensä vuoksi.
Hän huomauttaa, että Unkarin pääministerin Viktor Orbanin puolue ja muut Euroopan kansallismieliset voimat saavat usein polttoaineensa ihmisten epäoikeudenmukaisuuden tunteesta.
Sellaisen tunteen laajentuminen on hänen mukaansa mahdollista myös itäisessä Suomessa, jos alueen surkealle tilanteelle ei tehdä mitään.
– Nyt on aika herätä ja toimia, Petteri Orpo. Nyt jos koskaan on Suomen vuoro olla EU:ssa saajan puolella. Maksajia me olemme olleet niin pitkään.
Otsikkoa muokattu 19.2.2026 kello 15:08.