Tämä alue liitettiin Suomeen tasan sata vuotta sitten – rajavartijat hiihtivät maaherran ja virkamiesten kanssa rajan yli
Jäämeren rannalla sijaitseva Petsamon alue siirtyi Suomelle tasan sata vuotta sitten, 14.2.1921, kun rajavartijat etenivät maaherran ja virkamiesten kanssa hiihtäen Suomen ja Venäjän rajan yli.
Petsamo liitettiin Suomeen paperilla Tarton rauhassa 14.10.1920. Tarton rauha oli Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä solmittu rauhansopimus, joka solmittiin, koska maiden välillä oli ollut sotatila Suomen sisällissodasta 1918 alkaen.
Lapin maakuntamuseo kertoi Petsamon liittämisestä Suomeen Facebook-päivityksessään Tarton rauhan satavuotispäivänä lokakuussa.
Petsamon alueella on ollut värikäs historia. Se on ollut milloin Venäjän, milloin Norjan aluetta ja siitä on taisteltu jo varhaishistoriassa erityisesti Jäämeren takia.
Vuodesta 1826 lähtien Petsamo oli Norjan ja Venäjän yhteishallintoaluetta. Kun alue jaettiin, Petsamo jäi Venäjälle, eikä alueella asuvia suomalaisia otettu rajanvedossa huomioon.
Vastineeksi tästä Suomelle luvattiin vapaa pääsy Jäämerelle. Tällä oli vaikutusta myös siihen, että Petsamo myöhemmin liitettiin Suomeen.
Suomi on vaatinut historiansa aikana Petsamoa itselleen usein. Esimerkiksi 1864 Venäjän keisari myönsi Petsamon alueen korvauksena Suomelle, mutta rajansiirtoa ei saatu koskaan tehtyä.
Suomi halusi Petsamon itselleen myös sisällissodan aikaan 1918, mutta silloin uutta rajaa ei vahvistettu.
Petsamo kuului kuitenkin Suomelle 24 vuoden ajan vuosina 1920–1944.
Petsamolaisten pääelinkeinoja olivat kalastus ja poronhoito. Alue mahdollisti Suomelle myös kalanpyynnin Jäämerellä. Se poikkesi paljon Suomen muusta kalastuskulttuurista.
Suomen hallinnan alla Petsamoon kehittyi myös matkailu- ja palveluelinkeinoja ja infra parantui. 1930-luvulla Petsamoon perustettu nikkelikaivos toi paikalle vaurautta ja länsimaista kehitystä.
Kehittyvää ja nousevaa aikaa Petsamossa ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä jo talvisodan aikana 1939–1940 siellä kahinoitiin uudelleen. Talvisodan jälkeen Petsamo kuitenkin säilyi Suomen vallan alla.
Suomi ajautui uudelleen sotaan 1941. Jatkosodan ajan Petsamoa hallitsivat saksalaiset. Sodan jälkeisessä rajanvedossa vuonna 1944 alue siirrettiin lopullisesti Neuvostoliitolle.
Neuvostoliitolle jäi sodan jälkeen paitsi kalaisa jäämeri, myös Petsamon nikkelikaivoksille sähköä tuottava Jäniskoksen voimalaitos.
Petsamon alueelta evakuoidut kolttasaamelaiset asutettiin sodan jälkeen Inarin kuntaan, Nellimin, Sevettijärven ja Näätämön kyliin.