Talouskurin höllennys jatkumassa EU:ssa vuoden 2023 loppuun asti
Euroopan komissio pitää perusteltuna jatkaa talouskurin höllennyksiä ensi vuoden loppuun asti. Aiemmin kaavailuna oli, että EU:n budjettisääntöjen noudattamiseen palattaisiin tämän vuoden lopussa.
Koronapandemian alussa EU:ssa otettiin käyttöön budjettisääntöjen poikkeuslauseke, mikä on mahdollistanut jäsenmaille poikkeamisen julkisen talouden vaatimuksista.
Komissio perustelee poikkeuslausekkeen käytön jatkamista sillä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut epävarmuutta ja talouden näkymiin liittyviä riskejä. Sota on osaltaan nostanut energianhintoja ja synnyttänyt häiriöitä toimitusketjuihin.
Talouskomissaari Paolo Gentiloni sanoo, että kasvaneen epävarmuuden vuoksi EU-mailla on oltava mahdollisuus joustoihin, jotta ne voivat reagoida arvaamattomiin käänteisiin.
Tavallisina aikoina EU:n vakaus- ja kasvusopimus määräisi jäsenmaita esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämän korkeintaan kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velan 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
EU:ssa on aloiteltu keskustelua vakaus- ja kasvusopimuksen tulevaisuudesta. Jäsenmailla on ollut varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten velkaantumista tulisi jatkossa hillitä.
Komissio aikoo esitellä ehdotuksensa budjettisääntöjen mahdollisesta päivityksestä kesälomakauden jälkeen.
Komissio kehottaa nyt jäsenmaita finanssipolitiikassa maltillisuuteen. Hiljattain julkaistussa kevään talousennusteessaan komissio laski odotuksia kasvuvauhdista.
Komissio arvioi euroalueen tämän vuoden talouskasvuksi 2,7 prosenttia. Vielä alkuvuodesta odotus oli, että euroalueen talous kasvaisi 4 prosenttia.
Poikkeuksellisen taloustilanteen vuoksi komissio ei ehdota liiallisen alijäämän menettelyn avaamista yhdenkään jäsenmaan osalta. Komissio aikoo arvioida asiaa uudelleen ensi syksynä viime vuoden datan pohjalta.
Komissio esitteli tänään suosituksensa jäsenmaille finanssipolitiikan suunnasta. Suomen raportissa komissio ei ota kantaa alijäämäkriteereihin, mutta toteaa, että julkisen talouden velka ylittää Suomessa 60 prosentin rajan.
Komission mukaan velka aiheuttaa Suomelle haasteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi komissio kannustaa ottamaan huomioon suomalaisten ikärakenteeseen liittyviä seikkoja, kuten eläkejärjestelmän kestävyyden sekä terveys- ja sosiaali-alan uudistukset.
Komissio toteaa, että ikääntyminen on suuri haaste Suomen talouskehitykselle.
Tällä kertaa komissio kiinnittää suosituksissaan huomiota myös venäläisestä fossiilienergiasta irtautumiseen. Komissio toteaa, että Suomi on tietyiltä osin riippuvainen venäläisestä energiasta, mutta Suomi on jo tehnyt toimia siitä irtautumiseksi.
Komissio odottaa, että ajan myötä Suomen riippuvaisuus venäläisestä energiasta vähenee entisestään.
Suomen osalta komissio nostaa esiin investointitarpeet uusiutuvaan energiaan ja lupakäsittelyn viivästysten aiheuttamat pullonkaulat projektien etenemiseen. Komissio viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton viimevuotiseen yrityskyselyyn, jonka mukaan viranomaispäätöstä odottavien investointien summa oli noussut Suomessa ainakin 3,2 miljardiin euroon.
Maakaasun toimitukset Venäjältä Suomeen loppuivat viikonloppuna, koska energiayhtiö Gasum kieltäytyi noudattamasta Venäjän vaatimuksia ruplamaksuista ja uusien tilien perustamisesta.
Kaasutoimituksia voidaan tuoda jatkossa Suomeen Virosta Balticconnector-putkea pitkin.
Lisäksi kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin kerrottiin viime viikolla solmineen kymmenen vuoden sopimuksen yhdysvaltalaisen Excelerate Energy -yhtiön kanssa LNG-terminaalilaivan vuokraamisesta. Yhtiön terminaalilaiva Exemplar tulee näillä näkymin kuluvan vuoden lopulla Suomen etelärannikolle turvaamaan etenkin teollisuuden kaasunsaantia.