Syyriassa satojen siviilien verilöyly heitti varjon "uuden Syyrian" ylle
Syyriassa verilöyly Välimeren rannikkoalueilla herätti pelot, joita entisen jihadistiryhmän johtajan Ahmed al-Sharaan johdolla käynnistettyyn ”uuden Syyrian” rakennusprojektiin liittyi.
Siviilien laajamittainen surmaaminen syrjäytetyn Bashar al-Assadin kannattajien kapinan tukahduttamisessa asetti Syyrian yhtenäisyydestä ja vähemmistöjen oikeuksista puhuneen presidentin Ahmed al-Sharaan tiukkaan syyniin.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaati tällä viikolla lopettamaan mielivaltaiset teloitukset, kotien ryöstelyt ja muut rikokset erityisesti alueen monilukuista alaviittivähemmistöä ja -siviilejä vastaan.
Myös YK tuomitsi siviilien tappamiset uskontoryhmään kuulumisen perusteella. Surmat tapahtuivat al-Assadin kannattajien ja al-Sharaan tukijoiden välisten, viime viikon torstaina leimahtaneiden taistelujen aikana Latakiassa, Tartusissa ja muissa kaupungeissa.
Syyrialaisten tarkkailujärjestöjen, kuten SNHR:n sekä Lontoossa toimivan Syrian Observatory for Human Rights -sivuston julkaisemat luvut siviilikuolemista vaihtelivat suuresti.
Selvää on, että ainakin useita satoja ihmisiä kuoli ja että joukossa oli paljon siviilejä, myös naisia ja lapsia.
Syyrian alaviitit ovat shiialaisiksi luokiteltu, pitkälle maallistunut vähemmistöryhmä. Syyrian joulukuussa syrjäytetty presidentti Bashar al-Assad kuuluu alaviitteihin, ja hänellä on edelleen laaja tuki alaviittialueilla.
Al-Sharaalla on nyt ”näytön paikka”, sanoo väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistolta. Käsillä on uudelle hallinnolle suurin haaste siitä asti, kun al-Sharaan johtamat kapinallisjoukot syrjäyttivät al-Assadin joulukuussa.
Uusi johtaja tarvitsee kipeästi kansainvälistä tukea uuden valtion rakentamisessa lähes 14 vuotta kestäneen sodan päätyttyä. Ilman erilaisten pakotteiden purkamista maa ei voi lähteä taloudelliseen nousuun.
Vielä äskettäin al-Sharaa johti sittemmin lakkautettua jihadistiryhmää Hayat Tahrir al-Shamia (HTS), mutta valtaan noustuaan hän vakuutti linjansa muuttuneen. Hän on luvannut, että maan sunnit, alaviitit, kristityt, druusit, kurdit ja muut elävät uudessa Syyriassa rinnakkain rauhassa ja tasa-arvoisina.
– Tässä on nyt myös mahdollisuus al-Sharaan hallinnon näyttää, että oikeusvaltioperiaatteisiin on sitouduttu ja että toimijoita tullaan rankaisemaan, vaikka he olisivatkin omista joukoista tai uuden hallinnon puolelta, tutkija sanoo.
Hyypän mukaan on tärkeää, ettei tapahtumista tule merkittävä kansallinen trauma kaiken muun sodassa koetun jälkeen.
– Syyrian uuden valtion rakentamisessa paljon riippuu nyt siitä, miten tämä keskushallinto nämä tapahtumat käsittelee, Hyyppä sanoo.
Al-Sharaan alueelle lähettämät keskushallinnon turvallisuusjoukot saivat kapinan tukahdutettua ja rannikkoalueen hallintaan viikonloppuna.
Tapahtumien tutkimiseksi on perustettu erityinen komitea, ja useita ihmisiä on otettu kiinni surmista epäiltyinä. Kiinni otettujen kuvia on julkaistu Syyrian valtiollisissa medioissa kuin todisteiksi hallinnon aikeista.
Lehdistötilaisuudessa Damaskoksessa keskiviikkona komitean tiedottaja Yasser al-Farhan vakuutti, että tekijöitä rankaistaan.
– Uusi Syyria on päättäväinen oikeusvaltion vakiinnuttamisessa ja siinä, että kansalaisten oikeuksia sekä vapauksia suojellaan, al-Farhan sanoi AFP:n mukaan.
Kysymys kuitenkin kuuluu, oliko verilöylyllä vähintäänkin al-Sharaan hiljainen tuki.
– Vielä ei tiedetä, miten paljon toiminnalla siellä sekä tappamisilla on ollut al-Sharaan hallinnon hyväksyntä. Jossain määrin niin voi olla, Hyyppä sanoo.
Hän sanoo itse saaneensa sen kuvan, että vastatoimet al-Assadin kannattajien kapinan tukahduttamiseksi jossain määrin riistäytyivät käsistä.
– Voi olla, että sinne lähetettiin joukkoja, jotka eivät ole olleet kurinalaisia. Hallinnon puolesta taistelleet eivät olleet keskushallinnon ydinturvallisuustoimijoita, vaan joukossa oli myös esimerkiksi hiljattain rekrytoituja sotilaita, tutkija sanoo.
Myös Qatarissa toimivan tarkkailujärjestön Network for Syrian Human Rights (NSHR) mukaan hyökkääjät olivat sekalainen joukko. Syyriassa kaikkia sekalaisia aseellisia ryhmiä ei ole saatu luovuttamaan aseitaan ja liittymään yhtenäisen armeijaan ja turvallisuusjoukkoihin.
Lisäksi joukossa oli ulkomaalaisia, ilmeisesti Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista tai Venäjän Tshetsheniasta Syyriaan sodan aikana tulleita vierastaistelijoita tai jihadisteja.
– Mukana oli vierastaistelijoita sekä aseistettuja syyrialaisia siviilejä, jotka lähtivät mukaan turvallisuusjoukkoihin ja ottivat sitten asiat omiin käsiinsä, NSHR:n johtaja Fadel Abdulghany kertoo STT:lle puhelimitse Qatarista.
Hänen mukaansa uhriluku tulee vielä nousemaan. Järjestön käsissä on Abdulghanyn mukaan vielä nimilista noin 300 kuolleeksi ilmoitetusta ihmisestä, joiden kuoleman taustoja paraikaa todennetaan.
Tragedian jälkipuinnin aikana Syyriassa nähtiin myös odottamaton toivonpilkahdus. Alkuviikolla al-Sharaa löi kättä Syyrian kurdien SDF-joukkojen komentajan Mazloum Abdin kanssa.
Sopimuksessa kurdit luovuttavat Koillis-Syyriassa hallinnoimansa alueen ulkorajojen tarkastuspisteet, lentokentän sekä elintärkeät öljy- ja kaasuvarannot Koillis-Syyriassa keskushallinnon hallintaan.
Vastavuoroisesti kurdit tunnustetaan osaksi Syyrian valtiota, jossa heille taataan heidän oikeutensa sekä mahdollisuus osallistua politiikkaan. Syyriassa on yhä suuri joukko syyrialaisia kurdeja, joilla ei ole edes oman maansa kansalaisuutta.
Mazloum Abdi kutsui sopimusta BBC:n mukaan todelliseksi tilaisuudeksi rakentaa ”uusi Syyria”.
Syyrian kurdeihin on kohdistunut kova paine sen jälkeen, kun Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump aloitti toisen kautensa, eikä Yhdysvaltojen tuki kurdeille ole ollut enää itsestään selvää.
Lisäksi SDF oli jäänyt puun ja kuoren väliin, kun toisaalta Turkki on syyttänyt sitä yhteyksistä laajasti terroristijärjestöksi luokiteltuun kurdijärjestö PKK:hon ja jatkanut hyökkäyksiä SDF:n hallinnoimalle alueelle Koillis-Syyriassa.
Samaan aikaan al-Sharaan hallinto on vaatinut SDF:ää liittymään muiden ryhmien mukaan rakenteilla olevaan Syyrian uuteen armeijaan.
– Tämä sopimus tuli hyvin herkkään ja vaikeaan aikaan rannikkoalueen väkivaltaisuuksien vuoksi, kommentoi Suomessa asuva Syyrian kurdi ja aktivisti Nidal Joujak STT:lle.
– Uskon, että tämä sopimus lopettaa syyrialaisten verenvuodatuksen ja väkivallan jatkumisen. — Haluamme elää rauhassa, nauttia meille kuuluvista oikeuksista sekä pitää kiinni omista perinteistämme ja kurdinkielisestä opetuksesta, Joujak sanoi.
Kurdinainen sanoo haluavansa uskoa al-Sharaan tekemiin uudistuksiin ja hänen vilpittömyyteensä, vaikka tämän jihadistitausta epäilyttääkin yhä kurdeja ja muita Syyrian vähemmistöryhmiä.
Myös tutkija Tiina Hyyppä on varovaisen optimistinen maan tulevaisuuden sekä vähemmistöjen aseman suhteen uudessa Syyriassa.
– Vähemmistöjen asemasta uudessa Syyriassa voi vielä tulla hyvä. Olisi silti ihme, jos Syyriaan muodostuisi alueen ensimmäinen ihannedemokratia sisällissodan jälkeen, jos katsotaan alueen muita valtioita, Hyyppä sanoo.
Hän haluaisi kansainvälisten toimijoiden määrittelevän tarkemmin, mitä Syyrian johdolta odotetaan pakotteita purkaessa. Hänestä Syyriassa tulee vielä tehdä yleinen uuteen hallintoon siirtymäkauden oikeusprosessi, sillä sodassa kaikki osapuolet ovat syyllistyneet rikoksiin tavalla tai toisella.
Lisäksi tulisi tutkia myös al-Assadien diktatuurin aikaiset rikokset ajalta ennen Syyrian kansannousun alkamista.
– On erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta, että rikosten uhrit ja uhrien omaiset kokevat saavansa jotain oikeutta, jotta ei alettaisi käyttämään oman käden oikeutta tai hakea oikeutta muita kuin virallisia prosesseja pitkin, hän sanoo.