Suomi pitää auki useita reittejä koronarokotteen hankkimiseksi
Suomi pitää auki useita reittejä neuvoteltaessa koronarokotteiden hankkimisesta, kertoo osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).
Varsinaiset ostot Suomi tekee muiden maiden tapaan kahdenvälisesti.
Tavanomaisen suoran hankintaneuvottelun lisäksi tarjolla ovat EU-komission neuvotteluyhteistyö sekä liittyminen neljän EU-maan hankintoihin.
Globaalilla tasolla on olemassa Maailman terveysjärjestö WHO:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen vetämä hanke, jota kautta saattaisi myös olla mahdollisuus saada valmistuvia rokotteita.
– Olemme vastanneet myöntävästi komission hankintaneuvotteluille, Sillanaukee kertoo.
Komissio kysyi toissa viikolla eri mailta, että ketkä ovat valmiita siihen, että EU neuvottelee niiden puolesta etuosto-oikeuden 4–6 rokoteaihioon. Komissiolla on rahat jo hätätilamekanismissa valmiina.
Sillanaukeen mukaan Suomi selvittää parhaillaan myös liittymistä neljän EU-maan, Saksan, Ranskan, Italian ja Hollannin, hankinta-allianssiin.
Sillanaukee arvioi, että EU-komission ja neljän allianssin mahdolliset rokotehankinnat liittyvät yhteen, mutta auki on, millä mekanismilla. Tarvitaan yksityiskohtaisempia tietoja.
– Olemme valppaana liittymään juuri niihin mekanismeihin, jotka ovat tarpeen, Sillanaukee sanoo.
Hänen mukaansa Suomen pitää saada ehdottomasti rokotetta samaan aikaan kuin muut.
Koronarokotteita koskevat tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen.
Hänen mukaansa mahdollisia jatkotutkimukseen vietäviä rokoteaihioita on toista sataa. Hänestä on siksi ennenaikaista arvioida todennäköisyyksiä siitä, mistä aihioista tulee laajasti käyttöön otettavia rokotteita.
– Kun tutkimustuloksia ei vielä ole, ei myöskään voi arvioida niiden turvallisuutta yhtään tarkemmin, Puumalainen sanoo.
Hän muistuttaa, että tarvitaan aika paljon enemmän tietoa siitä, minkälainen rokote on tulossa ja kenelle se tuo suojaa.
Jos käy esimerkiksi ilmi, ettei rokote suojaa ikäihmisiä, kannattaa suojata perheenjäseniä ja muita ihmisiä ympäriltä, Puumalainen arvioi.
– Jos rokote suojaa ikäihmisiä ja vakavan taudin riski on suurempi kuin nuoremmilla, niin totta kai heidät kannattaa rokottaa ensin. Tarvitaan jonkinlaista tietoa siitä, minkälainen rokote on mahdollisesti tulossa käyttöön ennen kuin järjestystä pystyy määrittämään, Puumalainen sanoo.
Koko väestön rokottaminen riippuu siitä, minkälainen rokote mahdollisesti saadaan käyttöön. Rajoitteita voi kuitenkin tulla myös perussairauksien vuoksi.
– Lähtökohtaisesti pyritään varmasti siihen, että kaikille suomalaisille saataisiin suoja koronvirusta vastaan, mutta meillä ei ole vielä edes alustavia tietoja siitä minkälainen rokote voisi olla, Puumalainen painottaa.
STM:n Päivi Sillanaukeen mukaan lausunnot kansalliselta rokoteasiantuntijaryhmältä ja tartuntatautien neuvottelukunnalta voidaan saada nopeasti ennen hankintapäätöstä.
– Vaikea sanoa, kuinka monta päivää siihen menee. Yritämme tehdä sen todella nopeasti.
Lisätalousarviossa covid-19-rokotteen hankintaan on jo varattu sata miljoonaa euroa, joten budjettiprosessia ei tarvitse enää käydä läpi.