Suomen WWF:n suojelujohtaja osittain kyseenalaistaa Ähtärin pandojen lajiensuojeluhankkeen – "Kaukaa haettua"
Ympäristöjärjestö WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo STT:lle, että Ähtärin pandojen tapauksessa ei kaikilta osin edistetä luonnonvaraisten pandojen suojelua.
Isopandat Lumi ja Pyry ovat Ähtärin eläinpuistossa lainassa Kiinasta lajiensuojelusopimuksen nojalla.
Pandojen mahdolliset jälkeläiset on sopimuksen mukaan ollut määrä aikanaan vapauttaa pandansuojelualueille Kiinaan. Jälkikasvua ei ole kuitenkaan syntynyt.
– Ymmärtääkseni on aika harvinaista, että pandat lisääntyvät eläintarhoissa, Luukkonen sanoo.
– Ylipäätään lajiensuojelusta puhuminen tässä yhteydessä on minusta aika kaukaa haettua.
Luukkonen kertoo, ettei tiedä yhtäkään tapausta, jossa tarhaolosuhteissa kasvanut panda olisi pystytty palauttamaan luontoon.
– Tarhapandat ovat kontaktissa ihmisten kanssa. Niiden palauttaminen luontoon ei käytännössä enää ole mahdollista, Luukkonen sanoo.
Kiinassa pandoja on yritetty kasvattaa tarhoissa myös ilman ihmiskontakteja. Tulokset ovat olleet Luukkosen mukaan toistaiseksi laihoja.
– Siellä on tutkimushankkeita, joissa pandat pidetään tarhaolosuhteissa niin, etteivät ne ole ihmisten kanssa tekemisissä. Ruokinta ja kaikki tapahtuu niin, etteivät pandat näe ihmisiä, Luukkonen kertoo.
Ajatus on ollut, että jossain vaiheessa tällaisista olosuhteista syntyneitä pandoja voitaisiin palauttaa luontoon.
– Ainakaan minun tiedossani ei ole, että niin olisi kuitenkaan koskaan tapahtunut, Luukkonen kertoo.
Lumin ja Pyryn lisäksi Kiinasta oli reilu vuosi sitten sijoitettu noin 25 isopandapariskuntaa maailman eri puolille vastaavissa suojeluhankkeissa.
Ähtärin eläinpuisto on kertonut, että sen maksamat lajiensuojelumaksut pandoista kohdennetaan lyhentämättömänä pandasuojelualueiden ylläpitoon ja uusien perustamiseen sekä pandasairaalassa tehtävään tutkimukseen Kiinassa.
Luukkosen mukaan tämä osa sopimuksesta voidaan nähdä lajiensuojeluksi, jos rahat menevät oikeaan osoitteeseen.
– Jos Ähtäristä Kiinaan menevä raha käytetään panda-alueiden ja alkuperäisen kannan suojeluun, totta kai se auttaa, Luukkonen toteaa.
Ähtäri ilmoitti perjantaina alkavansa valmistella pandojen ennenaikaista palauttamista Kiinaan. Taustalla on se, että eläinpuistolle kaavailtu avustuspakettiesitys vedettiin pois valtion lisäbudjetista.
Pandojen vuokrasopimusta olisi vielä kymmenen vuotta jäljellä. Eläinpuiston mukaan pandoista koituu vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kulut.
Luukkosen mukaan pandoja ei kannattaisi pitää Suomessa hinnalla millä hyvänsä. Hän näkee ainakin julkiselle rahalle parempaakin käyttöä luonnonsuojelussa.
– Valtion miljoonatuki pandojen ylläpitämiseen eläintarhassa tuntuisi vähän hassulta tilanteessa, jossa luonnonsuojelun määrärahoja on tänä vuonna leikattu hyvinkin radikaalisti, Luukkonen sanoo.
– Siitä näkökulmasta valtion tuki pandoille olisi ehkä rahan tuhlaamista väärään paikkaan. Mieluummin pitäisi priorisoida esimerkiksi luonnonvaraisten lajien suojelua.
Isopanda on uhanalainen. Luukkosen mukaan kannan kooksi arvioitiin viimeisimmässä selvityksessä noin 1 600 yksilöä.