Suomen talouteen odotetaan parempia aikoja – mutta nousun voimasta ei vielä ole tietoa

Suomen taloudessa menee ensi vuonna paremmin kuin päättyvänä vuonna, mutta vielä on liian aikaista arvioida kuinka vahva käänteestä tulee, toteavat ekonomistit.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin perusarvio ensi vuodesta on varovaisen optimistinen, kun palkkojen nousu jatkuu ja kotitalouksien säästöpuskurit on saatu paikattua. Työttömyyden pohjakosketus on Appelqvistin mukaan todennäköisesti pian käsillä.

– Vaikka palkansaajilla tulot ovat jo pidempään olleet kasvu-uralla, ovat rahat toistaiseksi kanavoituneet lähinnä säästämisasteen nousuun, kun kotitalouksien tunnelmat ovat olleet turhankin varovaisia, Appelqvist sanoo tiedotteessa.

Yhdysvalloissa Donald Trumpin paluu presidentiksi voi merkitä tullimaksuja, mutta Appelqvist ennakoi vaikutusten jäävän maltillisiksi ainakin lyhyellä aikavälillä.

– Tullit ovat mainettaan selvästi tehottomampi väline, jonka käytännön vaikutus osittain kumoutuu, kun maksujen kohteena olevan maan valuuttakurssi heikkenee, hän toteaa.

Rahapolitiikassa sekä kotitaloudet että elinkeinoelämä hyötyvät laskevista koroista. Nopeaa nousua vientiin ei tosin ole odotettavissa, koska euroalueen teollisuudella on yhä vaikeuksia.

– Asteittain tilanne silti paranee, ja kokonaisuudessaan vuodesta tulee valoisampi. Itse asiassa maailmantalouden epätavanomaisista riskeistä huolimatta näyttää siltä, että Suomen talouden näkökulmasta ensi vuodesta voi tulla pikemminkin melko tavanomainen. Pariin edeltävään vuoteen verrattuna se olisi oikein hyvä lopputulos, Appelqvist summaa.

Vienti- ja kasvurahoittaja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki taas toteaa, että Suomen talouden vientivetoinen kasvu on vielä hauraalla pohjalla. Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso.

Suomalaiset ennustelaitokset povaavat kuitenkin tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa ripeää 1–2 prosentin talouskasvua.

– Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, Kotamäki muistuttaa tiedotteessa.

Talouden käänne on seurausta viennin suotuisasta kehityksestä, mutta yksityinen kulutus ja investoinnit ovat edelleen taantumassa.

– Käänne parempaan on varmuudella tapahtunut, mutta kuinka voimakkaana, se on vielä auki. En odota jyrkkää kasvupyrähdystä heti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vaan pikemminkin maltillista kasvuvauhtia.

Epävarmuus on suurta, Kotamäki sanoo. Suomeen odotettiin vuosien 2008–09 finanssikriisin jälkeen talouskasvun viriämistä, mutta sen sijaan Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa. Riskitekijät ovat edelleen samat, Kotamäki varoittaa.

– Väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.

Kotamäen mukaan epävarmuudesta huolimatta Suomen taloudella on paljon potentiaalia, kun korot laskevat ja inflaatio tasaantuu. Rakentaminen kääntyy nousuun ja ulkomaisen pääoman houkuttelu voisi olla kasvua ajava tekijä.

– Rakenteellisia ja pitemmän aikavälin mahdollisuuksiakin on runsaasti: maahanmuuton kasvu, joka toivottavasti jatkuu, monipuolinen energiantuotanto ulkomaisten sijoitusten houkuttelijana, työmarkkinauudistukset ja julkisen talouden sopeuttaminen, Kotamäki luettelee.

Potentiaalin toteutuminen ottaa aikaa, Kotamäki arvioi, joten talouskasvuun ei ole jyrkkää nousua.

– Kaikkea yli 1 prosentin talouskasvua voi pitää positiivisena yllätyksenä nykyhetkeen nähden, Kotamäki sanoo.