Suomen sanaan pitää voida luottaa – Vanhanen: jatkuvuus on ulkopolitiikan a ja o
Vaikka aika huutaa yksinkertaisia ratkaisuja, ulkopoliittista keskustelua ei Matti Vanhasen mukaan saa päästää kärjistysten, yksinkertaistusten ja pelkistysten tielle.
Vanhaselle halu käydä perusteellista ulkopoliittista keskustelua oli yksi kannustin lähteä keskustan presidenttiehdokkaaksi.
Vanhanen haluaa puhua ulkopolitiikkaa ihmisten kanssa. Hän on aloittanut Ulkopolitiikkaa yhdessä -tilaisuudet, joista toinen oli tiistai-iltana Oulussa. Ensimmäinen oli maanantaina Kalajoella.
Vanhasen alustukseen ja yleiskeskusteluun oli varattu puolitoista tuntia, ja pääpuhuja piti itse huolen, että aikataulussa pysyttiin muutaman minuutin tarkkuudella.
Nämä ovat eräänlaisia testilaisuuksia siitä, miten keskustelua pitäisi käydä.
Matti Vanhanen
– Nämä ovat eräänlaisia testilaisuuksia siitä, miten keskustelua pitäisi käydä, Vanhanen kertoi.
Tilaisuus oli Matti Vanhasen alustuksen osalta ulkopolitiikan ja historian oppitunti.
Ilman papereita puhunut ehdokas kertasi suvereenisti historiaa lähivuosilta ja kauempaakin. Käsitellyksi tulivat niin Euroopan ilmapiiri kuin geopolitiikkakin.
Alustusta seuranneessa keskustelussa esitettiin maltillisia puheenvuoroja ja mielipiteitä polttavistakin ulkopoliittisista asioista.
Presidenttiehdokkaan keskeinen viesti oli, että johdonmukainen ulkopolitiikka on elintärkeä pienelle maalle.
– Johdonmukaisuus ja jatkuvuus on ulkopolitiikan a ja o. Suomen sanaan pitää voida luottaa oli kysymyksessä pieni tai suuri asia.
Vanhanen ei näe ulkopolitiikkaa mustavalkoisena. Ulkopolitiikkaan yhdistyy vahva realismi.
– Maailma on rikkinäinen. Näin levotonta ei ole ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Vanhanen kuvasi maailman tilannetta.
Hän kertasi sekavat tilanteet ja tapahtumat brittien brexit-äänestyksestä, skottien itsenäistymispyrkimyksiin, Ukrainaan ja Afrikkaan.
Maailmassa tapahtuu Vanhasen mukaan paljon sellaista, jonka piti olla jo historiaa. Ristiriitojen takaa löytyvät ismeihin ja arvoihin liittyvät erilaiset näkemykset.
Vanhanen muistutti, että äärikannanotoilla ihmiset on yllytettävissä hullutuksiin terroritekoja myöten.
– Isis-järjestö saa etäpesäkkeitä ihmisten mielissä. Se on toivoton liike, joka ei kunnioita ihmisarvoa.
Terroritekojen seurauksena länsimaissa joudutaan Vanhasen mukaan miettimään kontrollin ja vapauden suhdetta, mitä seurauksia lisääntyvästä kontrollista on ihmisten vapaudelle.
Vanhanen korosti väestötekijöiden, ilmastomuutoksen ja aavikoitumisen merkitystä maailmapolitiikassa. Hän otti esimerkiksi afrikkalaisen Nigerian. Maa on noin 180 miljoonalla asukkaallaan Afrikan väkirikkain.
Kun nigerialaisista puolet on alle 15-vuotiaita, väkiluku kasvaa rajusti.
Tähänastinen pakolaisaalto Eurooppaan on Vanhasen mukaan vasta alkusoittoa. Ja kun kansainvaellus alkaa, sitä on vaikea pysäyttää, hän varoitti.
Eurooppa ei kuitenkaan ole vastaus Afrikalle tulevaisuuden maanosana, koska Eurooppa ei pysty tarjoamaan tulijoille työtä.
– Koska pakolaisia ei voi Välimereenkään työntää, tarvitsemme yhteistyötä. Meidän on yhdessä pohdittava, miten Afrikka voi tehdä itsestään tulevaisuuden maanosan itselleen, Vanhanen sanoi.
Ratkaisu Afrikan ongelmiin ei Vanhasen mukaan ole ole kehitysavun suuruus vaan kiinalaisen, afrikkalaisen ja amerikkalaisen elinkeinoelämän investoinnit Afrikkaan.
Suomeen tulevat maahanmuuttajat on saatava kotiutumaan mahdollisimman pian ja se tapahtuu Vanhasen mukaan parhaiten työn avulla.
– Sen on vaikea käytännön ratkaisu, mutta ellei siinä onnistuta, eriarvoistuminen vain kasvaa.
Vanhanen muistutti, että työllistymällä maahanmuuttajat saavat paremmin myös kansalaisten hyväksynnän.
– Olemme kaikki saman auringon alla syntyneitä. Kasvatuksella on iso merkitys ja sillä, miten valtiollinen ja poliittinen johto suhtautuu maahanmuuttajiin, Vanhanen muistutti.