Suomen Pankki: Tekoälyn kehitys voi tarkoittaa aiempaa vaarallisempia verkkoiskuja pankkeihin

Suomen Pankki arvioi, että epävakaa maailmantilanne on lisännyt kyber- ja hybridiuhkia. Näitä ovat muun muassa digitaaliset hyökkäykset ja pahantahtoinen vaikuttaminen maiden välillä.

Tekoälyn nopea kehitys saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa aiempaa vaarallisemmat iskut pankkien tietojärjestelmiin ja -verkkoihin.

Suomen Pankki julkisti vuosittain tehtävän rahoitusjärjestelmän vakausarvion keskiviikkona.

– Tekoälyä käytetään yhä enemmän tietojärjestelmien heikkouksien tunnistamisessa ja hyökkäyksissä, kertoi pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen vakausarviota esittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Uhkatoimijat hyödyntävät tekoälytyökaluja hyökkäyksissään ja valtiollisten toimijoiden, hakkeriaktivistien ja kyberrikollisten väliset rajat ovat hämärtyneet, pankki arvioi.

Suomen Pankki katsoo arviossaan, että Euroopan olisi tarpeen vähentää suurta riippuvuuttaan yksittäisistä suurista Euroopan ulkopuolisista tieto- ja viestintätekniikan palveluiden tarjoajista.

– Euroopan rahoitussektori on vahvasti riippuvainen muutamasta tieto- ja viestintätekniikan palveluntarjoajasta etenkin pilvipalveluissa. Yhdenkin toimijan häiriö voi levitä laajasti ja aiheuttaa järjestelmälle riskin, Nykänen sanoo.

Hänen mukaansa Eurooppa on palvelun tarjoajien suhteen takamatkalla Yhdysvaltoihin verrattuna ja todennäköisesti Kiinaankin verrattuna.

– Eurooppalainen pilviratkaisu odottaa vielä tulemistaan.

Nykänen ei jaa yhä yleistyvää näkemystä siitä, että pankkisääntelyä pitäisi keventää ja pankkien pääomavaatimuksia pienentää.

– Vaikka pankkisääntelyä tulee yksinkertaistaa, sitä ei tule vesittää.

Lakimuutokset tuovat kesäkuussa lisää joustoa lainoja koskeviin vaatimuksiin. Esimerkiksi asuntolainojen enimmäispituus kasvaa 40 vuoteen. Lisäksi Finanssivalvonta voi sallia aiempaa suuremmat lainat suhteessa niiden vakuuksiin, kun asuntomarkkinat ovat laskusuhdanteessa.

Nykänen sanoo, että kevennysten elvyttävä vaikutus asuntomarkkinoihin jää todennäköisesti pieneksi, koska asuntojen kysyntä on vähäistä.

– Kun asuntomarkkinoiden vire jossain vaiheessa vahvistuu, kevennykset voivat kasvattaa velkaantumiseen liittyviä riskejä.

Suomalaisten velkaantuminen on yhä runsaampaa kuin euroalueen maissa keskimäärin.

– Koska kotitalouksien lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, korkoriski jää kotitalouden kannettavaksi, Nykänen sanoo.

Suomalaiset pankit ja koko rahoitusjärjestelmä ovat arvion mukaan hyvässä kunnossa ja ne ovat toimineet vakaasti epävakaassa ympäristössä.