Suomen hallituskuvio toistumassa Norjassa, Pohjoismaiden tutkija tulkitsee – nousun tehnyttä keskustaa auttoi aluepolitiikka, mutta ympäristökysymykset tiputtivat
Norjassa näyttää tulevan täysin samanlainen hallituskuvio kuin nyt on Suomessa, apulaisprofessori Johan Strang tulkitsee.
– Tulossa on demarivetoinen hallitus, joka pyrkii tasapainottamaan keskustan maatalous- ja aluepoliittisia näkökohtia sekä urbaanin vasemmiston intressejä. Yhtäläisyydet Suomeen ovat selvästi nähtävissä.
– Sanna Marinilla ja Norjan demarijohtaja Jonas Gahr Størella olisi varmasti mielenkiintoisia keskusteluja. Samoin Annika Saarikolla ja Norjan keskustan Trygve Slagsvold Vedumilla.
Pohjoismaiden tutkija Strangin mukaan Norjan vaalituloksessa on nähtävissä luonnollista kausivaihtelua. Norjassa kuten Suomessakin on harvinaista, että sama pääministeri pysyy vallassa pidempään kuin kaksi vaalikautta, hän kertoo Suomenmaalle.
– Erna Solbergilta olisi ollut aika yllätys, jos hän olisi onnistunut pitämään asemansa kahden kauden jälkeen. Poliittiset kysymyksetkin tietysti vaikuttivat. Oikeistohallitus on nyt kahdeksan vuoden aikana eri kokoonpanoillaan tehnyt monta reformia sekä verotuksessa että aluepolitiikassa, kuten yhdistänyt kuntia.
Strangin mukaan oikeistopolitiikka on johtanut siihen, että Norjan keskusta pystyi puhumaan alueellisesta tasa-arvosta ja vasemmistopuolueet taloudellisesta tasa-arvosta sekä oikeudenmukaisuudesta laajemmin.
Maanantaina käydyissä vaaleissa työväenpuolue otti voiton, vaikkakin menetti edellisvaaleihin nähden yhden paikan. 169 edustajan parlamentti suurkäräjille puolue on saamassa 48 paikkaa.
Työväenpuolueen johtaman todennäköisen hallituskoalition enemmistön takaavat keskusta 28 paikallaan ja sosialistinen vasemmistopuolue 13 paikallaan. Enemmistöön tarvitaan 85 edustajaa ja puolueet ovat nyt saamassa 89 edustajaa parlamenttiin.
Senterpartiet, eli keskustapuolue oli vuosi sitten historiallisesti Norjan suurin puolue gallupeissa 22 prosentin kannatuksellaan. Vielä vuoden vaihteessakin myötätuuli oli vahvaa. Vaalitulos jätti puolueelle 13,6 prosentin tuloksen. Silti yhdeksän paikan nousulla keskusta oli suurin voittaja.
– Vielä vuoden vaihteessa kuntayhdistymiset ja aluepolitiikka olivat enemmän poliittisen keskustelun keskipisteessä. Myös puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum oli silloin todella suosittu sekä keskustaäänestäjien keskuudessa että keskustan ulkopuolella. Osallistuipa hän jopa Masked singer-ohjelmaan, Strang kertoo.
– Kevään ja kesän aikana draivi hiipui. Osittain se vaikutti, kuinka paljon aluepolitiikasta puhuttiin ja ei puhuttu enää silloin. Samoin enemmän esille nousseet ympäristökysymykset vaikuttivat, ne olivat ehkä vaikea asia keskustalle.
Ympäristö- ja ilmastokysymysten nousu vaikutti siihen, että ääniä meni ikään kuin ääripäille.
– Keskusta on tässä varovaisempi kuin vasemmisto, eikä toisaalta ilmastoskeptinen puolue kuten populistinen, oikealle nojaava edistyspuolue. Vasemmistossa ääniä meni nimenomaan työväenpuolueen vasemmalle puolelle pienemmille puolueille, apulaisprofessori katsoo.
Keskusta teki kuitenkin vahvan loppukirin viime viikkoina, Strang toteaa.
– Muutama viikko sitten keskustan kannatus oli 10–11 prosentin tietämillä. Aluepolitiikka auttoi varmasti edelleen.
Strang muistuttaa, että luvassa olevan hallituskoalition voitto rakentui juuri keskustan ja sosialistisen vasemmistopuolueen voiton varaan.
Millaista hallituspolitiikkaa Norjassa on nyt luvassa?
– Rippuu paljon kokoonpanosta, kuten siitä, onko sosialistipuolue esimerkiksi edes mukana. Keskusta pitäisi parempana, jos hallituksessa olisivat vain työväenpuolue ja keskusta. Se olisi vähemmistöhallitus, joka hakisi tukea tarvittaessa sieltä ja täältä, Strang arvioi.
Aluepolitiikassa on todennäköisesti luvassa käännös.
– Kuntayhdistymisiä lopetetaan, joitain vedetään jopa takaisin. Myös siitä on puhutta, että kun virastoja on keskitetty suuriin kaupunkeihin, niin nyt tämä kehitys loppuu, ja menee luultavasti toiseen suuntaan.
Vasemmisto tulee korostamaan hyvinvointivaltio- ja verotuskysymyksiä.
– Tasa-arvoa painotetaan sekä maantieteellisesti että taloudellisesti. Verotuskin nousee keskusteluun, vaikka globaalissa kilpailussa on toisaalta vaikea lähteä veroja korottamaankaan, Strang tulkitsee.