Lukijalta: Demokratian uudistamisessa on aika keskustella myös ratkaisuista
Suomalainen demokratia on viime vuosina ollut yhä useammin julkisen keskustelun kohteena. Luottamus päätöksentekoon, kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja politiikan toimintatavat herättävät kysymyksiä yli puoluerajojen.
Professori Heikki Hiilamo nosti hiljattain Ylen kolumnissaan esiin tarpeen tarkastella demokratian rakenteita uudesta näkökulmasta. Keskustelu on tärkeä, sillä demokratia ei ole valmis järjestelmä, vaan sitä on kehitettävä yhteiskunnan mukana.
Omassa tutkimuksessani havaitsin, että suomalaiset arvostavat demokratiaa järjestelmänä, mutta
kokevat päätöksenteon etäiseksi ja vaikutusmahdollisuutensa riittämättömiksi.
Tämä havainto perustuu yli 6 000 vastaajan kyselyaineistoon sekä myöhemmin toteutettuun palvelumuotoilun kehittämistyöhön. Tutkimuksen tulokset osoittivat selkeän tahtotilan kehittää päätöksentekoa osallistavammaksi, avoimemmaksi ja vahvistaa arvoperustaista päätöksentekoa.
Kansalaiset toivoivat vahvempaa hyvinvointivaltiota ja toimivia julkisia palveluita. Samalla korostui tarve uudistaa poliittisia rakenteita ja vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta.
Demokratian uudistamisesta keskusteltaessa huomio kohdistuu usein siihen, ketkä käyttävät valtaa. Yhtä tärkeää olisi kysyä, miten valtaa käytetään, miten päätökset syntyvät ja miten kansalaiset voivat osallistua niiden valmisteluun myös vaalien välillä.
Nykyinen teknologia mahdollistaa aivan uudenlaisia osallistumisen tapoja. Kansalaisia voidaan kuulla nykyistä laajemmin, päätösten perusteluja voidaan avata entistä paremmin ja vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisten välillä voidaan lisätä.
Tämä ei vähennä edustuksellisen demokratian merkitystä, vaan voi vahvistaa sitä. Ilman kansalaisten luottamusta demokratia ei voi toimia.
Tutkimukseni pohjalta kehitin osallistavan kansanvallan toimintamallin, jonka tavoitteena on lisätä päätöksenteon avoimuutta, kansalaisten osallistumista ja luottamusta.
Mallin keskeinen ajatus on, että demokratian vahvuus ei synny vain vaaleista, vaan siitä, että ihmiset kokevat voivansa osallistua yhteisten asioiden valmisteluun ja ymmärtävät, miksi päätöksiä tehdään.
Demokratian kehittäminen ei ole osoitus siitä, että järjestelmä olisi epäonnistunut. Toimiva demokratia kykenee arvioimaan itseään ja uudistumaan muuttuvan yhteiskunnan mukana. Näin on tehty aiemminkin, kun äänioikeutta on laajennettu, kuntalaisten osallistumista lisätty tai kansalaisaloite otettu käyttöön.
Hiilamon kolumni osoittaa, että keskustelu demokratian tulevaisuudesta on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Nyt olisi hyvä hetki siirtyä ongelmien tunnistamisesta myös ratkaisujen arviointiin.
Demokratian uudistaminen ei ole yhden puolueen tai yhden tutkijan hanke. Kysymys ei enää ole siitä, tarvitseeko demokratia uudistua. Kysymys on siitä, miten se uudistetaan.
Janne Laakso
osallistavan kansanvallan toimintamallin kehittäjä
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/