Norjan pääministeriksi nouseva Störe on yksi maan rikkaimmista politiikoista
Norjan työväenpuolue on voittamassa suurkäräjävaalit. Kun äänistä on laskettu 99,7 prosenttia, Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue on saanut 26,4 prosenttia äänistä. Suurkäräjien 169 paikasta työväenpuolue on saamassa 48.
– Nyt voimme vihdoin sanoa: me teimme sen, Störe aloitti puheensa puolueen vaalivalvojaisissa.
Työväenpuolue on saamassa enemmistön yhdessä keskustapuolueen ja vasemmistopuolueen kanssa, 89 paikkaa. Enemmistöön tarvitaan 85 paikkaa. Keskusta on saamassa 28 paikkaa ja vasemmistopuolue 13 paikkaa.
Störe sanoi keskustelevansa myös punaisten eli kommunistien sekä ympäristöpuolue vihreiden kanssa. Punaiset on saamassa kahdeksan ja vihreät kolme paikkaa.
Störe syntyi ja kasvoi varakkaassa perheessä Oslossa. Politiikasta hän kiinnostui kunnolla opiskellessaan 1980-luvulla Ranskassa, kun hän tarkkaili asuinmaansa taloudellisia ja sosiaalisia jännitteitä.
Häntä kosiskeltiin myös Norjan konservatiivien riveihin ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi, mutta hän päätyi lopulta sosiaalidemokraatteihin vuonna 1995.
– Se oli vain tunne siitä, mihin kuulun poliittisesti. Minulle työväenpuolueen arvot ja vahva usko yhteisöön ja oikeudenmukaisuuteen olivat tärkeitä, hän sanoi Dagbladet-lehdelle vuonna 2008.
Störellä on takanaan pitkä poliittinen ura. Hän on toiminut Norjan ulkoministerinä vuosina 2005–2012 sekä sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 2012–2013. Hän on naimisissa sosiologi Marit Slagsvoldin kanssa ja kahden lapsen isä.
Störe joutui vaaralliseen tilanteeseen ollessaan vuonna 2008 vierailulla Kabulissa Afganistanissa, kun ääriliike Taleban hyökkäsi hotelliin, jossa Störe majoittui. Iskussa kuoli kuusi ihmistä, muun muassa norjalainen toimittaja, mutta Störe selvisi iskusta.
Stören omaisuus on yhä suuri, sillä hän on perinyt vanhemmiltaan huomattavan omaisuuden. Häntä onkin kuvattu yhdeksi Norjan varakkaimmista poliitikoista.
Puolueessaan hän edustaa oikeampaa laitaa, mutta on profiloitunut aiemmin esimerkiksi vahvan ilmastopolitiikan ajajana. Tultuaan valituksi työväenpuolueen johtoon vuonna 2014 hän tavoitteli puheessaan päästöistä vapaata Norjaa.
Nyt ilmastotavoitteet näyttävät jääneen osin sivummalle. Tällä hetkellä näyttää, että työväenpuolue on yhä ajamassa öljy- ja kaasuvarantojen käyttöä.