Suomen 100-vuotisjuhliin kuuluvat juhlakahvit, liputus ja sinivalkoinen valaistus
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuodesta vastaava pääsihteeri Pekka Timonen antaa suomalaisille kolme ohjetta itsenäisyyspäivän juhlintaan: kahvita, liputa, valaise.
– Mitä me suomalaiset teemme silloin, kun on juhlapäivä? Juomme kahvit. Juhlaan kuuluu ottaa toinenkin kuppi, Timonen myhäilee.
Myös työpaikkoja, yrityksiä ja muita yhteisöjä kannustetaan järjestämään iltapäivän kahvihetki itsenäisyyspäivän aattona kello kahdelta.
Siniristilippu nostetaan liehumaan aattona kello kuudelta. Juhlaliputus jatkuu yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello kymmeneen asti.
Suomi 100 -hankkeen suunnittelemaan valtakunnalliseen ohjelmaan kuuluu myös sinivalkoinen valaistus kaikkialla maassa.
Suomen keskeisiä kohteita, kuten rakennuksia, patsaita, siltoja, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä kannustetaan valaisemaan sinivalkoisin valoin.
Oman valaisun voi toteuttaa työpaikoilla ja kodeissa. Sinivalkoiset valot sytytetään samaan aikaan lipunnoston kanssa. Valaisu päättyy torstaina 7.12. kello yhdeksään mennessä.
Suomalaisia kannustetaan jakamaan kuvia omista kahvituksista, liputuksista ja valaisuista somessa ja käyttämään tunnisteita #onneasuomi #suomi100.
Olemme kansalaistoiminnan suuri maa, ja se kyllä näkyy.
Pekka Timonen
Timosen mukaan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on ylittänyt odotukset jo nyt.
Yli 600 000 suomalaista on osallistunut itse johonkin juhlavuoden tapahtumaan. Avoimeen ohjelmaan liitettiin 5 000 hanketta, joissa on kymmeniä tuhansia tapahtumia.
– Toivoimme, että ihmiset lähtivät liikkeelle, mutta tätä emme pystyneet edes odottamaan. Suomalaisilla on ollut kova tahto juhlia itsenäisyyttä, Timonen iloitsee.
Suomalaiset ovat tehneet juhlavuoden itse, Timonen painottaa.
– Olemme kansalaistoiminnan suuri maa, ja se kyllä näkyy.
Suomi 100 -hankkeen teettämästä seurantatutkimusta selviää, että liki 80 prosenttia suomalaisista pitää juhlavuoteen osallistumista tärkeänä.
Juhlinta herättää suomalaisissa myönteisiä tunteita, kuten ylpeyttä kotimaasta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kaikkein tyytyväisimpiä juhlavuoteen kokonaisuutena ovat 15–24-vuotiaat nuoret. He aikovat innokkaimmin myös juhlistaa satavuotissyntymäpäivää.
Timosen mielestä se on erityisen ilahduttava tutkimustulos. Hän uskoo, että suomalainen itsenäisyysjuhlinta saa uusia muotoja nuoren sukupolven myötä.
Timonen itse toivoo, että itsenäisyyspäivän aaton juhlimisesta tulee uusi tapa.
Suomalaisten tyytyväisyys yleiseen ilmapiiriin Suomessa on parantunut, seurantatutkimuksesta selviää.
Yli puolet vastaajista (56 prosenttia) on vähintään melko tyytyväinen ilmapiiriin, kun kaksi vuotta sitten tyytyväisiä oli vain 37 prosenttia.
– En sano, että juhlavuosi teki tämän, mutta ei siitä haittaakaan ollut, Timonen sanoo.
Seurantatutkimukseen vastasi syyskuussa 1 157 suomalaista.
Satavuotisjuhlan virallinen avaus järjestetään itsenäisyyspäivän aattona Helsingin kauppatorilla kello kuudelta.
Samassa tapahtumassa 100 siniristilippua nostetaan salkoihin lasten ja nuorten voimin.
Paikalla ovat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, eduskunnan puhemies Maria Lohela sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.).