Suomalaisturvaajat ovat kouluttaneet Irakissa liki 6 000 sotilasta – elämä Erbilin tukikohdassa jatkuu rauhallisena, vaikka tehtävä on tällä hetkellä keskeytetty
Suomalaiset rauhanturvaajat pysyvät toistaiseksi Irakissa, missä heillä on meneillään koulutustehtävä. Tehtävä on kuitenkin ollut perjantaista saakka keskeytettynä Yhdysvaltain tekemän tuhoisan lennokki-iskun ja sitä seuranneiden levottomuuksien takia.
Maavoimien operaatiopäällikkö prikaatikenraali Rami Saari kertoo, että osasto on kouluttanut vuodesta 2015 saakka kurdien peshmerga -taistelijoita ja Irakin armeijan sotilaita.
– Tilastojemme mukaan kurdeja on koulutettu noin 5 000 ja Irakin asevoimien sotilaita noin 700, Saari sanoo.
Puolustusvoimien keräämä palaute peshmerga-koulutetuilta on ollut varsin positiivista.
– Joukot ovat kertoneet, että kun taistelut ovat olleet kiivaimmillaan, heidän tappionsa ovat vähentyneet meidän antamamme lääkintäkoulutuksen ja sidontatarpeiden myötä. Toinen asia, mikä on pienentänyt tappioita, on se, että suomalaiset reserviläiset ovat kouluttaneet heitä aseenkäytössä, maaston käytössä ja asutuskeskusalueella taistelussa.
Kolmas palaute on tullut koulutuksessa mukana olleilta kurdinaisilta, joita hieman yllättäenkin joukoissa on viime aikoina ollut jonkin verran.
– Naiset ovat kertoneet, että ovat voineet hyödyntää lääkintäkoulutusta ihan kotioloissakin ja opettaa taitoja lapsilleen.
Suomalaiset ovat myös kouluttaneet irakilaisia kouluttamaan toisiaan.
– Monesti yhdellä suomalaisella kouluttajalla on kokonainen joukkue eli 40 ihmistä koulutettavana, yksi ryhmä aamupäivällä ja toinen iltapäivällä.
Suomalaisosaston vahvuus on tällä hetkellä 78. Keskimäärin yksi suomalainen palvelee Irakissa kuusi kuukautta.
Suomalaiset toimivat Erbilin kurdialueella, kansainvälisen lentokentän yhteydessä. Samassa tukikohdassa toimii useita Isisin vastaisen koalition maita.
– Erbil on osoittautunut hyväksi ja turvalliseksi paikaksi, mikä on tullut selväksi tässä meneillään olevassakin tilanteessa.
Sen ansiosta, että suomalaiset toimivat samassa tukikohdassa muiden kanssa, on Saaren mukaan pystytty säilyttämään oman osaston vahvuus ja keskittymään koulutustehtäviin, kun esimerkiksi vartiointi- ja keittiötehtäviä on voitu jakaa.
Erbilin-vuosien aikana Suomen tukikohtaan ei ole kohdistunut iskuja.
Edellisen kerran Irakin-suomalaisosaston tehtävä keskeytyi toukokuussa.
Saari kertoo olleensa eilen yhteydessä yksikköön, jossa koulutustoimintaa valmistaudutaan jatkamaan.
– Samalla tietysti myös valmistaudutaan evakuoitumaan, jos koalitio tai Suomen kansallinen päätös niin määrää.
Tilanne Suomen yksikössä on siis ”normaali” yksittäisen rauhanturvaajan kannalta.
– Siellä on harjoiteltu suojaustoimenpiteitä ja tarkistettu evakuointisuunnitelmaa. Toistaiseksi on myös valmisteltu koulutuksen jatkamista ja käyty punttisalilla.
Saari uskoo, että suomalaisosaston olemassaololla on ollut merkitystä sekä yksilöiden kannalta että Isisin vastaisessa toiminnassa.
– Uskoisin, että lasketaan, että Suomi on tässä (Isisin vastaisessa toiminnassa) tehnyt oman osuutensa.
Saari kehuukin reserviläisiä, jotka lähtevät vapaaehtoisesti paikan päälle ja joiden toiminnasta on saatu erittäin hyvää palautetta.
Edellisen kerran Irakin-suomalaisosaston tehtävä keskeytyi toukokuussa.
– Olemme täällä Suomessa pitäneet nopeaa reagointia positiivisena asiana, koska sehän on myös turvallisuustekijä. Kun on päätetty, että ei lähdetä tukikohdasta ulos, se turvaa rauhanturvaajiemme henkeä ja terveyttä sen sijaan, että jatkettaisiin niin pitkään, että jotakin sattuu.
Irakin parlamentin sunnuntaina antama kehotus karkottaa Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta on herättänyt hämmennystä, kertoo ulkoministeriön osastopäällikkö Mikko Kinnunen.
Kinnusen mukaan Suomi on yhteydessä operaatioon ja keskustelee kumppaneidensa kanssa.
– Monilla on samanlaisia haasteita ymmärtää, mitä päätöslauselma merkitsee käytännössä, Kinnunen sanoo.
Taustalla on epätietoisuus siitä, voiko Irakissa tällä hetkellä toimiva toimitusministeristö tehdä tämänkaltaisia merkittäviä poliittisia päätöksiä.
– Jos jotakin pitäisi päättää, toimimme luonnollisesti osana operaatiota emmekä tee erillisiä kansallisia päätöksiä. Jos operaation muuttamista tai purkamista tulee, siitä päätetään operaation komentajan johdolla.
Saksa ilmoitti kuitenkin tiistaina vetävänsä sotilaitaan pois Irakista.
Isisin vastaiseen koalitioon kuuluu kaikkiaan 81 maata. Sen alaisuudessa toimivaan sotilaalliseen operaatioon OIR:iin kuuluu 26 maata, Suomi mukaan luettuna.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on keskustellut tänään Irakin, Iranin ja Lähi-idän kiristyneen tilanteen vaikutuksista Isisin vastaisen koalition toimintaan.
Kokouksessa todettiin, että osapuolten tulisi välttää väkivaltaisuuksia ja tilannetta mahdollisesti eskaloivia toimia. Kansainvälisen yhteisön, erityisesti Euroopan unionin, tulisi toimia tilanteen liennyttämiseksi.
Osastopäällikkö Kinnunen kertoo, että Suomi on jatkuvassa yhteydessä kumppanimaihinsa. Lähitulevaisuudessa järjestetään myös useita asiaa käsitteleviä kokouksia.
Eilen kokoustettiin Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin johdolla, tänään asiaa käsitellään EU:n poliittisten asioiden ja turvallisuuskomitean kokouksessa. Asia on esillä myös perjantaina pidettävässä ylimääräisessä EU:n ulkoministerikokouksessa.
STT ei tavoittanut puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.) tiistaina työmatkan vuoksi, mutta puolustusministeriön kannan kertoi sähköpostitse apulaisosastopäällikkö Helena Partanen.
Partanen vahvistaa, että tällä hetkellä ei ole tarvetta nopeisiin toimiin eikä mitään linjauksia etenemisestä ole vielä tehty niin OIR-koalition, Naton tai EU:n osalta kuin myöskään kansallisesti.
– Suomen osalta kriisinhallinnan linjaukset tehdään tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksissa. Muutokset suomalaisjoukkojen vahvuudessa tai päätökset joukkojen kotiuttamisesta tai evakuoinnista tehtäisiin kriisinhallintalain mukaan. Tässä valtioneuvosto kuulisi ensin eduskuntaa ja tekisi tämän jälkeen esityksen presidentille, joka päättäisi asiasta. Kriisinhallintaosallistumista koskevat muutokset koordinoidaan aina yhdessä muiden maiden ja koko maaryhmän kanssa, Partanen täsmentää.