Suomalaisten kaasujalka on liian raskas – käry on käynyt, kun poliisi tiukensi sakotuslinjaa
Poliisin kiristynyt linja ylinopeuksiin on näkynyt autoilijoille määrättävissä maksuissa. Poliisi tiedotti kesäkuussa puuttuvansa aiempaa tiukemmin ylinopeuteen ja tehostavansa sen valvontaa.
– Kamerakohtaiset kuvamäärät todetuista rikkomuksista ovat nyt selkeästi lisääntyneet. Ehkä osa tienkäyttäjistä on tottunut ajamaan ylinopeutta, ulosmittamaan sen mahdollisen toleranssin. Nyt ei kenties ole vielä totuttu uuteen, pienempään toleranssiin, sanoo liikenneturvallisuusyksikön poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksesta.
Katajiston mukaan sakotuskynnys on aina jossain määrin kiinni olosuhteista. Tarkka raja puuttumiseen on määritelty salassa pidettäväksi tiedoksi.
– Sen voi sanoa, että olemme laskeneet alinta rajaa, josta lähtien aletaan määrätä liikennevirhemaksuja.
Aiemmin poliisi oli ilmoittanut, että seitsemän kilometrin ylinopeus oli Suomessa alarajana, johon puututaan.
– Nyt olemme pyrkineet tiedottamaan, että tuo ei enää pidä paikkaansa. Tällä halutaan tuoda tienkäyttäjien ajonopeuksia lähemmäs rajoituksia. Toivon mukaan se myös tasaisi nopeushajontaa, jolloin ohittelun tarve ja määrä vähenee, Katajisto sanoo.
Kun poliisi mittaa raitilla tai valtatiellä kaasuttelemaasi nopeutta, niin kutsuttu varmuusvähennys on kuitenkin edelleen käytössä. Auton tai poliisin laitteiden mittarivirheen varalta mitatusta vauhdista vähennetään edelleen noin kolme kilometriä tunnissa.
Entä onko ylinopeuksissa Suomessa nykyisin alueellisia eroja? Katajiston mukaan ylinopeuksia ajetaan etenkin siellä missä on tilaa ajaa, esimerkiksi moottoriteillä.
– Mutta nyt tehdystä valvonnan tiukennuksesta haluan todeta, että sen toivottaisiin vaikuttavan varsinkin taajamissa. Kun nopeusrajoitus on 30 tai 40 kilometriä tunnissa, jo muutaman kilometrin ylinopeus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia vammoja suojaamaton tienkäyttäjä törmäyksessä saa.
Suomen maanteillä körötellessä saattaa saada vaikutelman, että ylinopeudet ovat enemmän isoilla kuin pienillä henkilöautoilla ajavien helmasynti.
– Aikanaan pitkään liikennevalvonnassa olleena tuli kiistatta sormituntuma, että isojen henkilöautojen kuskeilla voi olla hieman enemmän taipumusta ylinopeuksiin, Katajisto myöntää.
Osaltaan kaahausalttiutta saattaa selittää tämä: kookas henkilöauto seilaa myös moottoritievauhdissa tasaisesti, pienemmässä menopelissä jo satasen vauhti voi tuntua tuhdilta.
Suomalaisten autoilijoiden kaasujalka on liian raskas. Kansainvälisessä vertailussa kävi ilmi aiemmin tänä vuonna, että nopeusrajoitusten noudattaminen on Suomessa melko huonolla tolalla, Katajisto sanoo.
– Varsin suuri joukko eurooppalaiseen kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoitti ajaneensa ylinopeutta. Heitä oli meillä selvästi enemmän kuin muissa vastaavissa maissa, poliisitarkastaja kertoo STT:lle.
Taajamissa ajamansa ylinopeuden myönsi Suomessa jopa liki neljä viidesosaa vastanneista.
Toinen syy teiden nopeusvalvonnan tiukentamiselle on Katajiston mukaan se, että Suomessa on sitouduttu kovaan tavoitteeseen: päämäärä on, että vuoteen 2050 mennessä tieliikenteessä ei kuolisi ketään. Aikeena on niin ikään poistaa vakavat loukkaantumiset liikenteestä.
Vaikka kaahareita riittää Suomen maanteillä, liikennekuolemien määrä on jo lupaavasti vähenemässä. On arvioitu, että osaltaan tähän suuntaan avittavat entistä turvallisemmat autot.
– Nyt muutamana vuotena Suomi on päässyt liikennekuolemissa alle 200:n. Viitisen vuotta sitten vuotuinen kuolonuhrien määrä oli noin 220, oikeaan suuntaan on päästy.
Etenemistä haluttiin kuitenkin vauhdittaa tievalvonnan ryhtiliikkeellä.
– Tavoitteena on saada pudotettua liikennekuolemat viiden vuoden päästä noin 110:een vuodessa. Matkaa tuohon on siis vielä lujasti, poliisitarkastaja myöntää.