STT:n tiedot: Erdogan-nuken takavarikon taustalla on Poliisihallituksen muistio Koraanin polttamisesta ja muista provokaatioista
Poliisihallitus on aloittanut oma-aloitteisen laillisuusvalvontaselvityksen Helsingin poliisin toiminnasta mielenosoituksissa, mutta Helsingin poliisin toiminta näyttää saaneen vaikutteita Poliisihallituksen omasta muistiosta.
Helsingin poliisi takavarikoi lauantaina mielenosoituksessa Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdogania esittävän nuken ja kirjasi rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta.
STT:n tietojen mukaan Helsingin poliisin toimintalinjan taustalta löytyy Poliisihallituksessa laadittu muistio, jossa tunnistettavaa henkilöä esittävän nuken hirttämistä tai loukkaavaa käsittelyä mielenosoituksessa pidetään lähtökohtaisesti syynä epäillä kunnianloukkausta.
Jo ennen nukke-episodia Helsingin poliisi on avannut esiselvityksen Erdoganin kuvan polttamisesta toisessa mielenosoituksessa. Tapahtumat ovat aiheuttaneet keskustelun siitä, onko Suomen Nato-prosessi vaikuttanut poliisin tulkintalinjauksiin perusoikeuksista ja vapaudesta ilmaista mielipidettä.
Tammikuussa mielenosoittajat polttivat Ruotsissa Koraanin ja hirttivät Erdogan-nuken jaloistaan, mikä aiheutti rytmihäiriöitä Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa.
Presidentti Erdogan katkaisi kolmikantaiset neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa ja ilmoitti, että Ruotsin on turha odottaa Turkilta tukea Nato-jäsenyydelle.
Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtaja Heikki Porola sanoi maanantaina, ettei Nato-prosessi ole vaikuttanut poliisin toimintaan mielenosoituksessa.
STT:n tietojen mukaan Poliisihallitus on kuitenkin laatinut Koraanin polttamista ja provokaatioita käsittelevän muistion, jota on poliisissa jaettu myös Poliisihallituksen ulkopuolelle.
Poliisihallitus suunnittelee, johtaa, kehittää ja valvoo poliisitoimintaa. STT:n tietojen mukaan Poliisihallituksen muistio on laadittu tammikuussa.
STT:n tietojen mukaan muistiossa avataan myös sitä, että kunnianloukkauspykälä sallii poliittisen toiminnan arvostelun. Tunnistettavaa henkilöä esittävän nuken hirttämistä pidetään kuitenkin lähtökohtaisesti epäiltynä kunnianloukkauksena.
Nukketulkinnassa ei siis ole punnittu sananvapautta – esimerkiksi sitä, kuinka tulkintaan vaikuttaa yritys kritisoida nukella merkittävää valtaa käyttävää poliitikkoa tai mielenilmauksen kohteena olevaa poliittista prosessia.
Poliisihallitus kertoi tiistaina selvittävänsä oma-aloitteisesti Helsingin poliisin toimintaa liittyen muun muassa Erdogania koskeviin tapahtumiin. Tiedossa ei ole, että kukaan viranomaisista selvittäisi Poliisihallituksen toimintaa.
Poliisihallituksessa yhteyshenkilöksi Helsinki-selvitykselle on annettu Henry Lehti.
Poliisiylitarkastaja Lehti sanoo, että toiminta ja tapahtumat on haluttu selvittää asian saaman julkisuuden takia. Lehden mukaan selvityksessä linjataan poliisin lainmukaista toimintaa tilanteissa, joissa on tulkinnanvaraisuutta.
Lehti sanoo, että hän tietää Poliisihallituksen muistiosta mutta ei tunne sen sisältöä.
– Otetaan varmaan sekin kyllä huomioon. Niin kuin sanoin, en tunne sitä muistiota entuudestaan. Tiedän vain, että sellainen on laadittu, hän kertoo.
Hieman Erdoganin kuvan polttamisen jälkeen Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä poltettiin Venäjän presidentti Putinin kuva. Kuvan poltti Henrik Jaakkola. Jaakkola on vasemmistoliiton poliittinen asiantuntija, mutta sanoi STT:lle tehneensä mielenilmauksen yksityishenkilönä.
Jaakkola myös tviittasi asiasta ja antoi sen samalla tiedoksi Helsingin poliisille. Tiedoksiannon hän teki poliisin päätettyä tutkia Erdoganin kuvan polttamista kunnianloukkauksena.
– Mielestäni minkään poliittisen johtajan kuvan polttaminen ei ole lähtökohtaisesti mikään rikollinen asia, vaan kuuluu sananvapauden piiriin. Helsingin poliisin on hyvä olla tietoinen, että toinen vastaava teko on tehty, Jaakkola sanoi STT:lle.
Erdoganin kuvan polttamisen tutkinnanjohtaja Juha-Matti Suominen sanoo, että Putinin kuvan polttamisesta ei ole rikostutkintaa Helsingin poliisissa. Syyksi sille, että poliisi tutkii Erdoganin kuvan polttamista, mutta ei Putinin, hän epäilee sitä, että ensimmäisen poliisi näki paikan päällä.
Poliisin toimet Erdogania vastustavissa mielenosoituksissa ovat herättäneet ihmetystä ja kritiikkiä.
Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kommentoi maanantaina STT:lle, että vaikka poliisin tehtävänä onkin estää rikoksia, poliisin tehtävänä on myös turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
– Kun puhumme kunnianloukkausrikoksesta tällaisessa kontekstissa, missä väitetty uhri on merkittävä vallankäyttäjä, on yksioikoista ajatella pelkkää rikosten ehkäisemistä. Pitäisi huomioida myös kokoontumisvapaus ja sananvapaus, jotka ovat ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa turvattuja oikeuksia, Hyttinen sanoi.
Hänen mukaansa jos viranomaiset alkavat puuttua poliitikkoihin kohdistuviin mielenosoituksiin, se herättää väistämättä kysymyksen ennakkosensuuriongelmasta.
