Sote on törmännyt perustuslakiin jo muutaman kerran
– Kataisen (kok.) hallitus sopi ohjelmassaan kesäkuussa 2011, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana kuntarakenteen uudistusta. Tuolloin puhuttiin vahvoista peruskunnista.
– Keväällä 2014 hallituksen ja opposition yhteinen ryhmä pääsi sopuun pääpiirteistä.
– Helmikuussa 2015 perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että lakiesitys vaatii vielä isoja muutoksia.
– Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai helmikuun alussa valmiiksi uuden esityksensä, mutta maaliskuussa perustuslakivaliokunta arvioi, että uusinkin esitys on ristiriidassa perustuslain kanssa. Sote-uudistus lykkääntyi seuraavalle vaalikaudelle.
– Toukokuussa 2015 Sipilän (kesk.) vetämissä hallitusneuvotteluissa sovittiin, että sote-uudistus toteutetaan ensisijaisesti itsenäisiin alueisiin perustuvalla maakuntamallilla.
– Marraskuussa 2015 kokoomus ilmoitti yllättäen, ettei se voi hyväksyä Sipilän esittämää 18 sote-alueen mallia. Sipilä uhkasi pyytää presidentiltä eroa.
– Hallitus sopi yöllä, että Suomeen tulisi 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta. Kompromississa keskusta sai tavoittelemansa maakuntahallinnon ja kokoomus sen, että palvelut voi jatkossa valita julkiselta, yksityiseltä tai kolmannen sektorin tuottajalta.
– Helmikuussa 2016 kokoomuksen ja keskustan välit kiristyivät jälleen, kun kokoomuksen Risikko sanoi, että kaavaillusta sote-mallista koituu perustuslaillisia ongelmia, koska kolme maakuntaa olisi ollut eriarvoisessa asemassa.
– Vastuu sote-palveluiden järjestämisestä päätettiin siirtää kunnilta 18 maakunnalle.
– Kesäkuussa 2017 kokoomus ja keskusta joutuvat jälleen hakemaan kompromissia valinnanvapauden törmättyä perustuslakivaliokuntaan ja jouduttua uuteen valmisteluun.