Sote-järjestöjen asiantuntija: "Soten onnistumisen näyttää vasta käytäntö"

Hallituksen sote-uudistus saa varovaista vihreää valoa SOSTE ry:n erityisasiantuntijalta Ulla Kiurulta.

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.

Kiuru kommentoi uudistusta Suomenmaalle hallituksen valinnanvapausmallin vahvistuttua.

­– Valinnanvapauslinjauksissa on paljon hyviä elementtejä. Onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin malli vastaa sote-uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin hoitoonpääsyn nopeuttamisesta ja terveydenhuollon perustason vahvistamisesta, hän arvioi.

– Vasta käytäntö osoittaa, miten näissä onnistutaan.

Uudistuksen hyvä puoli on Kiurun mukaan, että palveluita järjestävät maakunnat ovat nykyisiä kuntia vahvempia toimijoita.

Sen sijaan palveluiden tuottajakentän monipuolistuessa valinnanvapauden myötä integraatio-tavoite on haasteellinen.

Uudistuksen onnistuminen vaatii Kiurun mukaan lisää rahaa muun muassa palveluiden kehittämiseen, palveluohjaukseen ja maakunnallisten terveysrekistereiden kehittämiseen.

­– Palveluohjaus on tärkeää ennen kaikkea niiden ihmisten kohdalla, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluita. Pitää huolehtia, että kukaan ei tipu järjestelmän ulkopuolelle.

Kiuru huomauttaa, että lisärahoituksen tarve on ristiriidassa sen kanssa, että hallitus tavoittelee uudistuksella kolmen miljardin säästöjä.

Kun sote-palveluiden järjestämisestä vastuussa olevat maakunnat joutuvat elämään valtiolta tulevan rahoituksen varassa, saattaa lasku langeta palveluiden käyttäjien maksettavaksi.

– Maakunnilla on niukka taloudellinen liikkumavara, mikä tuo paineita asiakasmaksujen korottamiselle. Tämä saattaa vaikuttaa jopa niin paljon, että joillain paljon palveluita tarvitsevilla ei ole varaa hakeutua hoitoon, Kiuru varoittaa.

Kiurun mukaan valinnanvapaus on haasteista huolimatta myös mahdollisuus.

Hän uskoo, että hallituksen esittämä asiakassetelijärjestelmä sekä henkilökohtainen budjetointi tarjoavat toimintamahdollisuuksia pienille ja keskisuurille toimijoille, joita järjestötkin usein ovat.

– Nämä uudistukset myös lisäävät ihmisten aitoa valinnanvapautta ja itsemääräämisoikeutta, Kiuru korostaa.

Perusterveydenhuollosta vastuussa olevat sote-keskukset sen sijaan vaativat isompia hartioita.

Kiuru arvioi, että sote-keskuksia pyörittävät käytännössä vain julkiset toimijat sekä muutama iso yksityinen yritys.

­– En tiedä voisiko pienemmillä toimijoilla olla mahdollisuus perustaa sote-keskuksia liittoutumalla yhteen ja verkostoitumalla keskenään, Kiuru pohtii.

Kiuru muistuttaa, että ensi vuoden alussa eri puolilla alkavat palvelusetelikokeilut tuovat lisätietoa valinnanvapauden toimivuudesta.

­– Toivon, että mallia ei vielä tässä vaiheessa lyötäisi täysin lukkoon, että näistä kokeiluista saatava tieto voitaisiin hyödyntää.