Soini: Hybridivaikuttaminen panee avoimen yhteiskunnan koetukselle
Yhdeksän maata Atlantin molemmilta puolilta oli mukana, kun eurooppalainen hybridiosaamiskeskus sai lähtölaukauksensa Helsingissä tiistaina. Helsinkiin perustettavan keskuksen on tarkoitus kehittää jäsentensä valmiutta ja suorituskykyä hybridiuhkien torjuntaan.
Hybridiuhkilla tarkoitetaan perinteisestä sodankäynnistä poikkeavaa toimintaa, jolla pyritään levittämään epävarmuutta ja hyödyntämään kohdemaan heikkouksia.
Vaikuttamista harjoitetaan esimerkiksi levittämällä huhuja ja valeuutisia sosiaalisessa mediassa, tietoverkkohyökkäyksillä ja informaatiovaikuttamisella.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) isännöi allekirjoitustilaisuutta ja totesi, että hybridiuhkista on tullut keskeinen turvallisuushaaste ja yksi tärkeimmistä Euroopan turvallisuusyhteistyön kohteista.
– Hybridistrategioiden käyttö asettaa yhteiskuntiemme sisäisen yhtenäisyyden ja kestävyyden koetukselle. Niillä pyritään kääntämään vahvuutemme heikkouksiksi käyttämällä meitä vastaan yhteiskuntiemme parhaita piirteitä – demokratiaa, avoimuutta, vapaata tiedonkulkua, sananvapautta ja taloudellista vapautta, Soini sanoi.
Uhkiin varautuminen ja niiden torjuminen on ennen kaikkea kansallinen asia, mutta uhat eivät kunnioita kansallisvaltioiden rajoja, ulkoministeri sanoi.
Suomen lisäksi mukaan lähtivät tässä vaiheessa Saksa, Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Ruotsi, Latvia, Liettua ja Puola.
Muut seitsemän valmisteluissa ollutta maata eivät vielä ole ehtineet tehdä osanotostaan päätöstä, mutta voivat liittyä mukaan myöhemmin. Varmoja liittyjiä ovat tässä vaiheessa ainakin Norja ja Espanja.
Noin kymmenen henkilön vahvuinen sihteeristö sijoitetaan Helsinkiin koordinoimaan yhteistyötä mukana olevien maiden kesken.
EU ja Nato eivät ole virallisesti keskusta perustamassa, koska kyseessä on hallitustenvälinen yhteistyö, mutta antavat hankkeelle täyden tukensa. Suomen perinteinen kokonaisturvallisuuden periaate mainittiin useissa puheenvuoroissa tekijänä, joka tekee Helsingistä erinomaisen paikan keskuksen sijaintipaikaksi.
Heinäkuussa järjestetään uusi allekirjoitustilaisuus, jolloin keskukseen liittyy lisää maita niiden saatua kansalliset päätöksensä valmiiksi.
Osaamiskeskuksen arvioidut vuosikustannukset ovat alkuvaiheessa noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä puolet on tarkoitus rahoittaa jäsenmaksuilla ja isäntämaa vastaa toisesta puolesta.
Suomi isäntämaana vastaa muun muassa osaamiskeskuksen toimitiloista ja tietoliikenteestä aiheutuvista kustannuksista sekä osasta henkilöstökustannuksia.
Keskusta ohjaa jäsenvaltioiden edustajista koostuva johtokunta. Johtokunta pitää ensimmäisen kokouksensa keskiviikkona Helsingissä, jolloin se valitsee keskukselle johtajan.