Sipilä uskoo kaupungistumisen virran kääntyvän
Kaupungistuminen on kiihtynyt Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, vaikka pääministeri on toistuvasti puolustanut koko maan asuttuna pitämistä.
Viimeksi kymmenen suurinta kaupunkiseutua ovat kasvaneet Suomen sisäisellä muuttoliikkeellä mitaten yhtä nopeasti Paavo Lipposen (sd.) pääministerikaudella 2000-luvun taitteessa.
Aluetutkija Timo Aron laskelmasta voi tulkita, että taloustilanne vaikuttaa kaupungistumisen vauhtiin hallituspohjaa enemmän.
Sipilän mukaan kaupungistumisen vauhti riippuu työpaikkojen synnyttämisestä. Hän sanoo hallituksen panostaneen esimerkiksi tieverkkoon ja korjausrakentamiseen, jotka vaikuttavat kasvukeskusten ulkopuolella.
– Isot uutiset kasvukeskusten ulkopuolella ennakoivat toisenlaisesta kehityksestä, paljon on toisenlaista virtaa olemassa. Siinä löytyy luonnon tasapaino mihin työpaikat syntyvät, Sipilä sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.
Hän viittaa isoilla uutisilla biotuotetehtaisiin ja muihin tehdashankkeisiin. Sipilän mukaan kaupungistuminen on eurooppalainen ilmiö, jossa Suomi etenee valtavirrassa.
– Biotalouden hankkeet ovat hyvä esimerkki, että tekeminen hajautuu sinne missä luonnonvarat ovat. Se on tervettä hajauttamista, kun se lähtee luontaisista elinvoimatekijöistä, joita kullakin alueella on, Sipilä sanoo.
Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi.
Juha Sipilä
Tällä hetkellä ihmiset muuttavat samalla keskustan vahvoilta kannatusalueilta kaupunkeihin, joissa Etelä-Suomessa keskusta on pieni puolue.
Helsingissä ja Espoossa keskusta keräsi edellisissä vuoden 2012 kuntavaaleissa alle neljä prosenttia äänistä, Tampereella ja Vantaalla puolueen kannatus oli noin viisi prosenttia.
Sipilä uskoo keskustan kasvavan etelän kaupungeissa, mutta prosenttitavoitetta puolue ei ole huhtikuun kuntavaaleihin asettanut.
Helsingissä puolue tavoittelee suurempaa kannatusta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla, joka vaihtaa pääkaupunkiin Ruokolahdelta.
– Kyllä keskusta tulee olemaan isojen kaupunkien puolue. Keskusta edustaa yleispuolueena keskilinjaa, joka esimerkiksi Eurooppa-politiikassa näyttää tulevan Suomen linjaksi. Moneen asiaan pätee keskilinjan kulkeminen ja realistinen vihreys, Sipilä sanoo.
Sipilä uskoo, että kuntien määrä tulee vähenemään ”jonkin verran” vapaaehtoisten kuntaliitosten myötä.
Sipilä välttää antamasta kuntapoliitikoille neuvoja esimerkiksi koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä, mutta puolustaa hallituksen linjaa.
Hallitus on antanut kunnille vaihtoehdon esimerkiksi rajoittaa subjektiivista päivähoitoa ja kasvattaa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja.
– Hallituksena olemme kuntien toivomuksena päättäneet antaa liikkumavaraa, ja haemme yhä liikkumavaraa muissa kysymyksissä, Sipilä sanoo.
Hänen mukaansa paras asiantuntemus on paikan päällä.
– Jos koulussa oppilasmäärä laskee eikä ole mahdollisuutta kaikkia kouluja pitää, luotan paikalliseen päätöksentekoon, Sipilä sanoo.
Sipilä sanoo tavanneensa esimerkiksi koulutuksesta tai elinkeinopolitiikasta kiinnostuneita ehdokkaita, jotka eivät ole aiemmin olleet ehdolla, koska sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut valtuuston suurin asia. Nyt sote-uudistus vie kunnilta tämän vallan, mutta voi tuoda muista asioista kiinnostuneita mukaan politiikkaan.