Sipilä kannustaa suomalaisia kulkemaan muuttoliikettä vastavirtaan ja moittii kokoomuksen sote-kantoja – "Kokoomuksen kuntamallilla eteneminen olisi kintaiden pudottamista"
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on valmis tukemaan pienemmille paikkakunnille muuttajia erillisillä avustuksilla.
Tätä hän perustelee työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmalla ja sillä, että työvoimaa tarvitaan eri puolille maata.
Keinoina Sipilä väläyttää opintolainan takaisinmaksun helpotusta tai muuttokulujen korvaamista.
– Olen valmis miettimään muitakin keinoja, koska nyt on oikeita syitä, on työvoimapula, Sipilä sanoo STT:lle.
Nykyisellään opintolainahyvitystä voi saada tietyin ehdoin, jos valmistuu määräajassa. Työttömyysetuuteen oikeutetuille on tarjolla liikkuvuusavustusta, jota voi käyttää myös muuttoon.
Koko Suomen pitäminen asuttuna on tärkeä periaate keskustalle. Käytännössä kehitys on ollut päinvastaista: muuttoliike kohti suurimpia kaupunkeja on kiihtynyt Sipilän kaudella.
Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n ennuste arvioi helmikuussa, että väki keskittyy seuraavien 20 vuoden aikana entistä voimakkaammin eteläiseen Helsinki–Tampere–Turku-kasvukolmioon.
Sipilä ei myönnä, että tämä olisi keskustalle pettymys. Hän huomauttaa, että ilman työllisyyden kasvua kaupungistuminen olisi voinut olla viime vuosina vielä kiivaampaa.
– Ilman positiivista työllisyyskehitystä muuttoliike tulee kiihtymään. Se on meidän keinomme, jota on tällä kaudella käytetty ja tulemme käyttämään myös seuraavalla kaudella. Pitää tehdä lisää töitä sen eteen, että saamme työpaikkoja koko Suomeen.
Keskusta haluaa tukea työllisyyskehitystä muun muassa investoimalla lentokenttiin, rataliikenteeseen ja teihin koko maassa.
Sipilän mukaan on tärkeää pitää huolta myös siitä, että jokaisessa maakunnassa on tarjolla korkeakoulutusta.
Lisäksi keskusta on ottanut aluekehitysohjelmassaan tavoitteekseen noin 5 000–6 000 julkisen sektorin työpaikan siirron pääkaupunkiseudulta maakuntiin seuraavaan kahden vaalikauden aikana.
Maaliskuun alussa Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ei onnistuttu saamaan valmiiksi.
Seuraavalla vaalikaudella sote-uudistusta tulisi Sipilän mukaan jatkaa 18 maakunnan pohjalta niin, että valinnanvapautta rajoitettaisiin.
– Se on selkeästi nopein pohja. Kokoomuksen esittämällä kuntamallilla eteneminen olisi kintaiden pudottamista, Sipilä sanoo.
Keskustan hallituskumppanina ollut kokoomus hylkäisi omassa mallissaan maakunnat ja rakentaisi sote-palvelut kuntien vapaaehtoisen yhteistyön varaan.
Sote- ja maakuntauudistuksen eteen on tehty runsaasti valmistelutyötä, joka Sipilän mukaan voisi jatkua tulevalla kaudellakin, jos selkeät askelmerkit saadaan kirjattua nopeasti seuraavaan hallitusohjelmaan.
– Jos se (sote-uudistus) lähtee täysin nollasta, niin nämä (valmistelu)organisaatiot purkautuvat.
Ilmastokeskustelussa Sipilä pitää kiistelyä lihaverosta tai polttomoottorikiellosta ”höpöpuheena”. Hänen mukaansa päästövähennysten saavuttamiseen tarvitaan selkeitä keinoja.
– Tarvitsemme systeemitason muutoksen, joka tapahtuu sitä kautta, että saamme nykyisen päästökaupan rinnalle hiilipörssin, johon saastuttajat maksavat ja josta hiilinielujen kasvattajat tai hiilenkaappaajat saavat kompensaation. Vain tämäntyyppinen systeemitason ratkaisu saa vauhtia kahteen muuhun keinoon, eli päästöjen vähentämiseen ja teknologian kehittämiseen, Sipilä sanoo.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen tekemän selvityksen mukaan keskustan ilmastopolitiikka ei kuitenkaan ole linjassa sen kanssa, että maailman keskilämpötilan nousu saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen.
Järjestöt moittivat Sipilän hallituskauden toimia ristiriitaisiksi ja pitävät keskustan hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2045 kunnianhimottomana.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan.
Sipilä ei halua lähteä kisaamaan vuosiluvuilla, vaan huomauttaa, että muuallakaan Euroopassa ei ole suurta halua käydä kiivaaseen kilpajuoksuun hiilineutraaliudesta.
– Olen tavannut kaikki EU-kollegani ja tiedän, että kovin nopeasti ei tule liikahdusta tapahtumaan.
– Yllätys oli se, että Saksan ajattelu on kääntynyt hiilineutraaliuskysymyksessä. Näyttää, että heidän on vaikea hyväksyä hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2050. Meillä tulee olemaan kova työ saada muut mukaan.
Sipilä uskoo, että Suomen EU-puheenjohtajakausi on avainroolissa ilmastotavoitteiden edistämisessä.
Kun Sipilältä kysyy, mikä keskustalle tärkeä aihe on jäänyt paitsioon tähänastisissa vaalikeskusteluissa, hän nostaa esiin ehkä hieman yllättävästikin ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
Sipilän mukaan seuraavalla vaalikaudella tulisi jatkaa nykyisten nuottien tahdissa.
– Olemme ottaneet isoja askelia turvallisuuspolitiikassa. On syvennetty yhteistyötä Ruotsin kanssa ja saatu viimeinkin EU-puolustusyhteistyö alkuun. Se lähti ihan Suomen ja Ranskan yhdessä tekemien nuottien perusteella etenemään ja on edennyt hyvin.
Sipilä arvioi, että EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen ei mene Naton tontille tai Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön kanssa päällekkäin. Hän sanoo, että EU-maat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi meri-, avaruus, kyber- ja hybriditurvallisuudessa.
Suomen kantaa sotilasliitto Naton jäsenyydestä ei Sipilän mukaan ole syytä muuttaa, vaan nykyisellä kirjauksella pärjää pitkälle.
Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Sipilä vakuuttaa, että työnjaossa presidentti Sauli Niinistön kanssa ei ole ollut ongelmaa ja korostaa olleensa erittäin aktiivinen henkilökohtaisten suhteiden rakentamisessa ulkomaalaisiin kollegoihin.
Sipilä sanoo, että viimeisen neljän vuoden aikana Suomi on pyrkinyt lisäämään dialogia kaikkien naapureidensa kanssa.
– Myös Venäjän kanssa huolimatta siitä, että kriisi tai se mistä kaikki lähti, Krimistä ja Ukrainasta, ei ole mennyt eteenpäin. Olemme kuitenkin halunneet lisätä yhteydenpidon määrää ja itsekin olen tavannut kollegani (pääministeri Dmitri) Medvedevin neljä kertaa.