Sipilä: Heijastaako kansalaisten hämmennys päättäjien näköalattomuutta?
Pääministeri Juha Sipilä on havainnut, että monet kansalaiset ovat hämmentyneitä Suomen ja muun maailman muutoksista ja haasteista.
– Missä määrin tässä hämmennyksessä heijastuu meidän päättäjien näköalattomuus tai rohkeuden puute tehdä niitä poliittisia ratkaisuja, joita meidän pitäisi tehdä tulevaisuutta silmällä pitäen, kysyi Sipilä puhuessaan kulttuurikeskus Sofian 10-vuotisjuhlassa.
Poliitikkojen pitäisi enemmän puhua ja keskustella arvoista.
– Sitä vahvempia olemme, mitä syvemmät arvot meillä kulloinkin on päätöksenteon pohjana. Arvot taas nousevat meidän ihmisten ja oman kulttuurimme keskeisistä henkisistä ja hengellisistä periaatteista, voisiko sanoa vakaumuksesta. Ne sisältävät keskeisiä linjauksia koskien elämän kunnioitusta, ihmisarvoa, sekä rakkautta ja jakamista, sanoi Sipilä.
Sofian on perustanut Ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö ja sen tavoitteena on edesauttaa kirkkojen ja uskontojen sekä idän ja lännen vuoropuhelua. Keskuksen tavoitteeksi säätiö kirjasi myös tukea ihmisiä etsimään omaa henkisen kasvun tietä.
Puheessaan Sipilä käsitteli sekä Suomen 100-vuotisjuhlaa että reformaation 500-vuotisjuhlaa. Hän totesi, että yksittäisinä ihmisinä ja kansakuntina olemme aiempaa riippuvaisempia toisistamme, ja me kaikki yhä riippuvaisempia yhteisen maapallomme elinvoimasta.
– Itsekkyys ja omien etujen yksisilmäinen ajaminen ovat entistä selvemmin kääntymässä meidän kaikkien pitkän aikavälin etuja vastaan.
– Olemme useassa historiamme vaiheessa saaneet apua muilta, ja monet suomalaiset ovat hakeneet parempaa tulevaisuutta ulkomailta.
– Tänään meillä on varaa ja tehtävä auttaa muita paljon aktiivisemmin ja sitoutuneemmin kuin mitä nyt teemme, sanoi Sipilä.
– Suvaitsevuus on ollut keskeinen osa suomalaisuutta. Emme saa antaa muuttaa tuota sanaa kirosanaksi. Emme myöskään voi hyväksyä sokean suvaitsemattomuuden ja kritiikittömän tuomitsemisen asenteita, jotka syntyvät tietämättömyydestä tai asioiden tahallisesta vääristelystä.
Sipilä näkee julkisessa keskustelussa huolta suomalaisten jakaantumisesta, eritoten viholliskuvien hakemisesta.
– Tällaiset ilmiöt ja kärjekkäät mielipiteet eivät saa hämärtää syvää yhteistä vakaumustamme siitä, että maamme kansallinen yhtenäisyys on edelleen vahvaa, ja se on kestävällä pohjalla.
Sipilän mukaan satavuotias Suomi katsoo luottavaisesti tulevaan
.– Demokraattinen yhteiskunta ja sen kansanvaltainen hallinto eivät koskaan ole valmiita. Usealla tavoin tärkein kysymys on se miten opimme ja rakennamme foorumeita ja muotoja toinen toistemme välittämiselle ja jakamiselle vieläpä selkeästi vahvemmin kuin aiemmin.
– Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen huolenpito lapsista, vanhuksista ja syrjäytyneistä ei lopulta voi olla taakka tai kustannuskysymys. Se on osa ihmisyyttämme, yhteinen tehtävämme, ja siihen meidän eri tavoin tulee etsiä uusiakin muotoja – kestävällä tavalla.
– Osaltaan nykyteknologia tarjoaa uudentyyppisiä hyviä vaihtoehtoja, mutta ihmistä, sairaanhoitajaa ja lähimmäistä, ei kukaan eikä mikään voi korvata.
Suomi oli osa Eurooppaa jo ennen kuin Mikael Agricola 500 vuotta sitten lähti Saksaan opiskelemaan.
– Suomalaisten toiminta rauhanturvaajina, Eurooppaa syvällisesti muuttaneen ETYK-kokouksen isännyys tai vaikkapa Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Martti Ahtisaaren toiminta useiden konfliktien ratkaisijana osoittavat, että pienestä koosta huolimatta olemme voineet vaikuttaa merkittävästi maanosamme kehitykseen.
– Myös sillä, että elämme idän ja lännen rajalla, on oma merkityksensä. Parhaimmillaan tämä on meille voimavara.
– Rajalla eläminen auttaa meitä elävään vuorovaikutukseen, rikkaaseen kulttuurivaihtoon, sekä erilaisten historiallisten kokemusten ja suvaitsevuuden kautta oppimiseen.
– Tehtävämme on yhä edelleen tehdä rajasta matalampi eikä linnoittautua, korosti Sipilä.
– Suomi on toiminut ja sen kannattaa toimia jatkossakin kaikin keinoin vuoropuhelun edistämiseksi sekä keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi. Tällä työllä tänä päivänä on valtava sosiaalinen tilaus.