Sipilä: EU-turvatakuut eivät muuta ulkopolitiikan peruslinjaa

Puoluevaltuusto

EU:n turvatakuuartiklan aktivoituminen ei missään tapauksessa muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjaa, painottaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Sipilä sanoi keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Mikkelissä, että kyse ei ole sotilasliitolle tyypillisestä turvatakuusta, vaan auttamisvelvollisuudesta, jossa auttaja arvioi kussakin tilanteessa apunsa luonteen.

Pääministerin mukaan oli luontevaa, että Ranska esitti virallisesti artiklan käyttöönottoa ja avunpyyynnön.

– Se alleviivaa jokaiselle terrorismin olevan yhteinen ongelma. Unionin jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus ja yhteinen rintama ovat tärkeä viesti myös terroristeille, että rikos yhtä jäsenmaata kohtaan on rikos koko yhteisöä vastaan.

Sipilä muistutti, että Suomikin tarjosi heti apuaan.

– Emme tehneet sitä miettimällä artiklan numeroa, vaan koska koemme Ranskan kärsimyksen yhteiseksi ja tiedämme, että nyt todella tarvitaan syvää yhteistyötä kaikkien kesken.

Unioni on pääministerin mielestä luonnollisin yhteistyöjoukko tällaisen uhan alla.

– Luonnollisempi kuin Nato. Unioni ja sen jäsenmaat voivat käyttää laajaa keinovalikoimaa diplomatiasta, talouspakotteista ja poliisiyhteistyöstä aina tarvittaessa sotilaalliseen yhteistyöhön saakka

Sipilä painotti, että terrorismi on yksi syy pakolaiskriisiin. Sitä Suomi hoitaa lain ja kansainvälisten sitoumusten edellyttämällä tavalla, mutta ei sinisilmäisesti.

– Oikeasti suojaa tarvitsevat saavat turvapaikan, muut saavat kielteisen päätöksen. On selvää, että näin suuressa kansainvaelluksessa on myös heitä, jotka eivät ole aidosti hädänalaisia.

Sipilän mukaan vastaanottokeskuksissa ja niiden ulkopuolella tapahtuneita väkivaltaisuuksia ei voi hyväksyä sen kummemmin suomalaisilta kuin turvapaikanhakijoiltakaan.

– Teemme kaiken mitä tarvitaan sisäisen turvallisuutemme ja yhteiskuntamme eheyden säilyttämiseksi.

Sipilä puuttui puheessaan myös  Suomen talouden ongelmiin.  Kustannuskilpailukyky on pääministerin mielestä palautettava.

– Ilman joustavuutta työmarkkinoilla pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, minkä seurauksena kasvu jää pysyvästi heikommaksi, hän muistutti.

Pääministerin mukaan työmarkkinoiden joustavoittamisesta rahaliiton olosuhteisiin on puhuttu paljon, mutta asialle on tehty vähän.

– Hallituksen keskeinen keino joustavampien työmarkkinoiden luomiseksi on paikallisen sopimisen lisääminen.

Sipilän mukaan sopiminen edellyttää luottamusta osapuolten välillä. Sen takaamiseksi henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa on vahvistettava.

Hallituskriisin kautta syntyneen sote- ja maakuntahallintoratkaisun keskustaväki otti kiitollisena vastaan.

– Maakuntapohjainen kansanvaltainen aluehallinto on keskustan pitkäaikainen tavoite. Nyt se toteutuu, Sipilä hehkutti ja sai suosionosoitukset omiltaan.

Keskustajohtaja muistutti, että maakuntahallinnon siemenet kylvettiin puolueen ohjelmiin ensimmäisen kerran vuonna 1914. Tavoite täsmentyi vuonna 1962, jolloin puhuttiin ensimmäisen kerran maakuntaitsehallinnosta.

Sipilä kertasi myös, miksi keskusta on ajanut pitkään ja sitkeästi maakuntahallintoa.

– Siksi, että uskomme että tällainen uudistus antaa ihmisille mahdollisuuden päättää omista asioistaan, vahvistaa demokratiaa, kannustaa hyödyntämään kunkin alueen omia vahvuuksia ja lisäämään maakuntien elinvoimaa.

Keskustaväkeä puheenjohtaja siveli myös viittaamalla puheessaan puolueen opilliseen isähahmoon Santeri Alkioon peräti 15 kertaa.

Sipilä sanoi Alkion olevan itselleen ennen kaikkea intohimoinen yhteiskunnan uudistaja. Hänen mukaansa Alkiokin muistuttaisi siitä, että köyhän tärkein ystävä on tasapainossa oleva julkinen talous.

– Alkio edellyttäisi meiltä ratkaisujen hakemista aikamme polttaviin kysymyksiin. ei vain ongelmien kuvailua ja toteamista, keskustajohtaja opasti.