Sipilä: Äänestysikäraja alas, kunnanhallituksiin nuorisokiintiö

Keskusta esittää toimenpiteitä lasten ja nuorten osallisuuden parantamiseksi päätöksenteossa
Demokratia

Keskusta hakee uusia ratkaisuja lasten ja nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja toimeliaisuuden tukemiseksi. Keskustan puoluehallitus linjaa demokratia- ja kansalaisyhteiskunta-ohjelmassaan, että nuorten roolia päätöksenteossa on vahvistettava konkreettisin toimin seuraavalla vaalikaudella.

– Esimerkiksi äänestysikärajan laskeminen vaaleissa pitää nähdä ratkaisuna nuorten yhteiskunnalliseen kasvatukseen, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoo kannanotossaan.

– Oikeus vaikuttaa itseään lähellä oleviin, paikallisiin asioihin on mitä parhain tapa edistää eheää yhteiskuntaa, jossa kaikki kokevat olevansa mukana nuoresta saakka. Nuori polvi on taatusti tähän valmis, pääministeri Sipilä luottaa.

Sipilä kertoo keskustan esittävän neljää konkreettista ratkaisua nuorten osallisuuden tukemiseksi.

– Puoluekokouksen linjauksen mukaisesti äänestysikäraja laskettaisiin maakunta- ja kuntavaaleissa sekä valtiollisissa vaaleissa 16 ikävuoteen. Äänestysikärajan lasku tulee toteuttaa kautta linjan vuoteen 2023 mennessä. Vaalikelpoisuuden ikäraja kuitenkin säilytetään 18 vuodessa.

Keskusta haluaa Sipilän mukaan myös laskea kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajan 16 ikävuoteen.

Jokaisessa kunnassa tulee Sipilän mukaan olla kunnanhallituksen asettama nuorisovaltuusto, jolle taataan riittävät toimintaresurssit.

– Nuorille on annettava puhe- ja läsnäolo-oikeus valmistelevissa ja päättävissä ryhmissä ja heidät on otettava riittävästi mukaan valmisteluun, päätöksentekoon, arviointiin ja seurantaan.

Samoin keskusta esittää kunnan- ja maakuntahallitusten kokoonpanoihin ikäkiintiöiden soveltamista. Viiden prosentin osuus elinten päättäjistä tulisi olla alle 30-vuotiaita.

– Näin varmistettaisiin, että puolueet nostaisivat nuoria päättäjiksi kaikkialla Suomessa, Sipilä kirjoittaa.