"Se teko on nolla, mitä te olette pystyneet tekemään" – keskusta höyhensi perussuomalaisia tyhjistä turvelupauksista
Vaikka päästökauppa on vienyt energiaturpeelta markkinat, poliittisena polttoaineena se on edelleen kuumaa tavaraa eduskuntavaalien jälleen lähestyessä.
Perussuomalaisten Juha Mäenpään aloitteesta käyty eduskuntakeskustelu turpeesta innosti edustajia eri puolueista palopuheisiin turpeen puolesta sekä taloudellisesta, aluepoliittisesta että huoltovarmuusnäkökulmasta. Turveromanttista tunnepuhetta ei pihtailtu.
Perussuomalaisen turvepopulismin kohteeksi usein joutunut keskusta käytti nyt tilaisuutensa vastahyökkäykseen. Keskusta näki perussuomalaisten pettäneen hallituksessa turveyrittäjät, joille luvattiin ennen vaaleja maat ja mannut.
– Te lupasitte todella ponnekkaasti ennen vaaleja turveyrittäjille ja kansalaisille hoitavanne tämän asian kuntoon, ja se teko on nolla, mitä te olette pystyneet tekemään, keskustan Mikko Savola pamautti.
Savola muistutti, että hallituspuolueilla on valta tuoda eduskuntaan esityksiä turveveron alentamisesta ja kattilatehojen sääntelystä, mutta konkreettiset toimet loistavat poissaolollaan.
Myös Timo Mehtälä (kesk.) peräänkuulutti perussuomalaisten johdonmukaisuutta. Hän siteerasi puolueen vuoden 2022 vaaliohjelmaa, jossa vaadittiin turpeen energiaveron poistoa ja turpeen luokittelua uusiutuvaksi. Mehtälän mukaan hallitusohjelman todellisuus on kaukana näistä tavoitteista.
– Yhtäkään näistä asioista ei tullut hallitusohjelmaan. Viime hallitus päätti energiaturpeen osalta, että se puolitetaan, ja tämä hallitus päätti, että energiaturpeen käyttö lopetetaan. Siinä on vinha ero.
Mäenpää perusteli keskustelualoitettaan painottamalla turpeen merkitystä kriisinkestävyydelle. Hän vertasi turvepolitiikkaa puolustuspolitiikkaan ja äskettäiseen päätökseen irtautua Ottawan miinasopimuksesta.
– Meillä pitäisi olla samanlainen tahtotila myös turpeen käytön edistämisen suhteen.
Mäenpää kehui vuolaasti myös turpeen antibakteerisia ominaisuuksia ja sen merkitystä kuivikkeena ja makuualustana sekä kasvuturpeena metsien uudistamisessa ja vihannesten tuotannossa. Keskustan Tuomas Kettunen käänsi kuitenkin katseen hallituksen toimettomuuteen kysymällä, missä viipyvät hallitusohjelman mukaiset toimet kasvu- ja kuiviketurpeen turvaamiseksi.
– Nyt hallitus on istunut kolme vuotta, ja tuntuu, että tämmöistä toimettomuutta on edelleenkin ilmassa, Kettunen piikitteli.
Eduskunnan ympäristövaliokuntaa johtava vihreiden Jenni Pitko näki, että turpeesta luopuminen on ilmastopoliittisesti välttämätöntä ja taloudellisesti väistämätöntä. Pitkon mukaan huomio tulisi kääntää Irlannin mallin mukaiseen ”oikeudenmukaiseen siirtymään”.
– Kuiviketurpeelle on saatavilla monenlaisia vaihtoehtoja. Energiantuotannossa turpeesta ollaan jo luovuttu. Se, että turvetta käytetään jossain määrin huoltovarmuuskäytössä, ei haittaa, mutta olisiko aika jo mennä eteenpäin ja lopettaa kultaisten turveaikojen muistelu?
Pitko muistutti, että turve on ilmastokriisiä kiihdyttävä fossiilinen polttoaine, jonka rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on ihan syystä pienentynyt. Hän piti asiasta käytyä keskustelua erikoisena.
– Kaudesta toiseen oppositiot ja hallituspuolueet kiistelevät siitä, kuka on ajanut turpeen alas, ja aina tietenkin syy on siinä toisessa ryhmässä, mutta totuus on se, että markkinat ovat ajaneet turpeen käytön alas. Toki on myös syynsä siihen, että turpeen vähentäminen on ollut edellisen hallituksen strateginen tavoite, ja se on myös tämän hallituksen kirjattu tavoite, hän summasi.