SDP kiitti Sipilän rauhan retoriikkaa turvallisuuspolitiikassa

Pääministeri Juha Sipilä tukee presidentti Sauli Niinistön perusteluja kutsua presidentti Vladimir Putin Suomeen heinäkuun alussa.

Sipilä kertoi tuestaan, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Keskustelussa Sipilä sai kehuja demareilta.

Putinin Suomeen tulo herätti ruotsalaisvieraissa kulmakarvojen nostattelua maanantain Kultaranta-keskusteluissa. Tasavallan presidentti puolusti ruotsalaisille linjaansa hyvin suorasukaisesti.

Sipilän mukaan vuoropuhelua Itämeren alueella on lisättävä ja tässä presidentti Niinistö on hänen mielestään näyttänyt esimerkkiä.

Selontekoa luonnehtinut Sipilä painotti Suomen turvallisuuspolitiikan tärkeintä tavoitetta, sitä, että maa ei joudu sotilaalliseen konfliktiin. Hän uskoo, että selonteko antaa vahvan pohjan Suomen politiikalle.

SDP:n Eero Heinäluoma kiitteli pääministerin rauhallista toimintaa vaikeiden asioiden käsittelyssä, kun monet muut ovat sortuneet sotaretoriikkaan.

Sipilä täsmensi vielä, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.

Heinäluoman kiitokset sai myös liittoutumattomuuteen nojaavan peruslinjan säilyminen selonteossa. Sitä kehui vihreiden Ville Niinistökin.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Matti Vanhanen painotti, että Itämeren alueen joutuminen kilpavarustelun kentäksi ei ole kenenkään etu. Tilanteen hoitamiseen tarvitaan vakauspolitiikkaa korostavan Vanhasen mukaan neuvotteluja ja liennytystä.

Vanhasen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan perimmäinen päämäärä on se, että ihmiset saavat elää rauhassa.

Edustajat kävivät läpi hallituksen viime viikolla antamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka ohjaa Suomen hallituksen toimia ensi vuosikymmenelle. Syksyllä hallitus antaa vielä linjauksia konkretisoivan puolustusselonteon.

Eduskunta aloittaa selonteon valiokuntakäsittelyn vasta kesäloman jälkeen syyskuussa.

Keskustan mielestä selonteon linja – sotilasliittoon kuulumattomuus, mutta mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä –  on oikea. Vanhanen huomautti, että se on viesti myös Venäjän suuntaan.

Vanhanen painotti, että jos liittoutuminen tulee esille, siitä on järjestettävä neuvoa antava kansanäänestys.

Vanhanen piti tärkeänä, että selonteon toimintaympäristön analyysi voidaan allekirjoittaa kaikissa puolueissa yli hallitus-oppositio -linjan. Tässä mielessä hän luonnehti arvokkaaksi parlamentaarisen seurantaryhmän työtä.

SDP:n Erkki Tuomioja uskoi, että yhteinen linja löytyy huolimatta RKP:n ja kokoomuksen myönteisistä Nato-kannoista.

Eduskunnan yhteinen turvallisuuspoliittinen linja muovataan syksyllä, kun ulkoasiainvaliokunta tekee mietinnön selonteosta.

Tuomioja harmitteli toisaalta, että hallitus ei selontekoa tehdessään riittävästi kuunnellut seurantaryhmää. Vasemmistoliiton Markus Mustajärven mielestä hallitus piti selonteon aikataulusta jääräpäisesti kiinni, vaikka kansanedustajat toivoivat selonteon antamisen lykkäämistä

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) vastasi aikatauluarvosteluun jo esittelypuheessaan. Hän ilmoitti, että hallitus ei voi jäädä odottelemaan tätä tai tuota tapahtumaa. Ministeri tarkoitti Britannian EU-kansanäänestystä ja Yhdysvaltain presidentinvaaleja.

Soini katsoi, että jos Britannian Brexit (ero EU:sta) toteutuisi, siitä ei selvittäisi selonteon lykkäyksellä. Silloin tarvittaisiin Soinin mukaan vuosien laajaa pohdintaa. Ja vaikka Brexitiä ei tulisikaan, EU ja turvallisuusympäristö muuttuvat Soinin mielestä joka tapauksessa.