Sanoittajataituri Veikko "Vexi" Salmi tarkkaili elämää ja eli maailmaa, josta kirjoitti
– Vexillä oli sellainen kyky, että kun hän lähti kirjoittamaan tekstiä, hän oli sisällä siinä maailmassa, mistä hän kirjoitti, viihdetaiteilija Kai Hyttinen luonnehtii vanhaa ystäväänsä.
Suomalaisen iskelmän ja popmusiikin sanoittajalegenda Vexi Salmi kuoli varhain tiistaina nopeasti edenneeseen vaikeaan sairauteen helsinkiläisessä hoitokodissa. Hän oli kuollessaan 77-vuotias.
Uransa aikana Salmi laati sanoitukset tuhansiin iskelmäkappaleisiin aina Irwin Goodmanin protestilauluista herkkiin iskelmiin.
Kappaleista yli 3 200 on levytetty ja levyttämättä lienee noin toinen mokoma. Tekstejä tulkitsivat Goodmanin lisäksi esimerkiksi Kirka, Katri Helena, Vesa-Matti Loiri, Kai Hyttinen ja monet muut eturivin artistit.
Salmen ura sanoittajana alkoi 1960-luvun puolessa välissä, kun hän alkoi kirjoittaa lauluja lapsuudenystävälleen Antti Hammarbergille.
Hyttinen muistaa alkuajat, jolloin Salmi pyöritti synnyinkaupungissaan Hämeenlinnassa Spede-klubia, jossa armeijan iltalomilta esiintymään tullut Hammarberg otti ensi askeliaan Irwininä.
Ilman Vexiä ei olisi tullut Ryysyrantaa tai Rentun ruusua, mutta eipä olisi tullut ”Emil Reteestäkään” sanoittajaa ilman Irwiniä.
– Jos ei Irwinin kaltaista kaveria olisi ollut, en varmasti olisi suuntautunut musiikkiin, vaan elättänyt itseni toisin, Salmi kertoi STT:lle 70-vuotishaastattelussaan.
Salmella oli Hyttisen mukaan kuivamustekynä ja ruutulehtiöpaperi, johon tekstiä vain alkoi tulla, ja se oli moitteetonta heti ensi kirjoittamalta.
Salmi noudatti oppi-isänsä, säveltäjä Toivo Kärjen työetiikkaa.
– Hän oli ehdottoman ankara itselleen muodon suhteen. Se oli Topi Kärjen perua, Kärki vaati, että ammattimiehen pitää osata ammattinsa, Hyttinen sanoo.
Kynän lisäksi Salmi pyöritti vuosien varrella kahta levy-yhtiötä ja teki pitkän uran tuottajana. Työn ulkopuolella Salmi oli esimerkiksi intohimoinen taiteen ja tulitikkurasioiden kansien kerääjä. Hän seurasi, mitä suomalaisessa taidemaalari- ja kuvanveistokentässä tapahtui, ja tiesi missä mennään.
Tuottajan roolissa Salmi oli vuonna 1978 julkaistulla Eino Leino -levyllä, joka oli viihdetaiteilijalegenda Vesa-Matti Loirin mukaan lähtölaukaus heidän ystävyydelleen ja yhteistyölleen.
Loiri muistaa Salmen hyvänä ystävänä ja äärimmäisen tuotteliaana sanoittajana.
Esimerkiksi vuonna 1989 julkaistua Unelmia-levyä tehdessä teksteistä piti karsia pois ”80 prosenttia”.
– Tekstejä alkoi tulla 20 viikossa. Sanoin hänelle, että paina vähän jarrua. Valittiin niistä levylle sitten vain hienoimmat tekstit. Vexi löysi jossain vaiheessa sellaisen hyvin henkisen tien teksteissään. Valtavan hienoja tekstejä. En tiedä, missä ne loput ovat, joita ei levylle mahtunut, Loiri sanoo.
Salmen käsialaa on myös Loirin alun perin vuonna 1988 esittämä ja Kassu Halosen säveltämä joululaulu Sydämeeni joulun teen.
Tähän Hyttisellä on lausuttavaa sen verran, että ”sellaisia kappaleita ei ihan joka poika tee”.
Ehkä tunnetuin Hyttisen säveltämä ja Salmen sanoittama kappale Kurki syntyi ilman, että siitä olisi tehty suurta numeroa.
Vexi oli kirjoittanut tekstin ja lykkäsi sen paperilapulla Hyttiselle. Hyttisen mukaan teksti ikään kuin sävelsi itse itsensä.
– Se soi heti. Hyvän tekstin tunnusmerkki on, että kun sitä lukee, se lähtee heti soimaan, Hyttinen sanoo.
Sävellyksestä ei puhuttu jälkeenpäin. Kappale oli purkissa. Salmi on itsekin luonnehtinut sanoitustyötään arkiseksi rutiiniksi.
Loirin mukaan Vexi oli työssä tiukka ja osasi pitää oman päänsä, mutta oli kuitenkin laulajan näkökulmasta armollinen.
– Hän oli minulle hyvin rakas ihminen. Turhan aikaisin lähti, mutta niinhän tässä on lähtenyt monta hienoa taiteilijaa. Hyvää matkaa vaan Vexille.