Norjasta mallia ulkoilun suurmaaksi – keskusta tavoittelee suomalaisten toimintakyvyn merkittävää parantamista
Keskusta haluaa parantaa suomalaisten fyysistä toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Puolue lähtee tuoreessa liikuntalinjauksessaan siitä, että liikunta on perusoikeus, jonka tulisi kuulua kaikille taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Keskusta korostaa linjauksessaan liikunnan merkitystä yhteiskunnan kestävyyden ja kansanterveyden kannalta.
Puolueen mukaan nykyinen tilanne, jossa tulotaso ja asuinpaikka vaikuttavat liikaa harrastusmahdollisuuksiin, on epäkohta, jonka korjaaminen vaatii johdonmukaista politiikkaa.
Linjauksessa panostetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin luomalla heille katkeamaton liikunnan polku neuvolasta aina korkeakouluun saakka. Keskusta ehdottaa linjapaperissaan muun muassa maksutonta liikuntatakuuta, joka tarkoittaisi jokaiseen kuntaan vähintään yhtä maksutonta ohjattua liikuntamahdollisuutta viikossa eri ikäryhmille.
Keskusta haluaisi myös lisätä asteittain koulujen liikuntatuntien määrää ja tehdä välitunneista liikunnallisia ilman kännyköitä ja parantaa liikkumismahdollisuuksia osana Harrastamisen Suomen mallia. Keskusta esittää myös mahdollisuutta sisällyttää harrastus- ja välinekustannukset osaksi perustoimeentuloa tai asumistukea vähävaraisille.
Keskustan linjausta Töölönlahdella Helsingissä esitellyt kansanedustaja Markku Siponen näkee, että Suomi pitää nostaa ”ulkoilun supervallaksi”.
– Voisimme ottaa siihen mallia Ruotsista ja erityisesti Norjasta, jossa perheet liikkuvat ja ulkoilevat paljon yhdessä. Se on tosi vahva osa heidän identiteettiään, linjapaperin valmistelua johtanut Siponen huomauttaa.
Siposen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että liikkuminen tuotaisiin entistä voimakkaammin arki- ja työmatkaliikuntaan. Keskusta näkee myös lähiluonnon ”maailman parhaana liikuntapaikkana”. Ulkoilussa ei välttämättä aina tarvita rakennettuja liikuntapaikkojakaan ja Ulkoilun merkitystä voitaisiin nostaa järjestämällä ulkoilun vuosi, Siponen avaa.
Keskusta näkee liikunnan tehokkaana tapana säästää tulevaisuuden sote-kustannuksissa. Puolue haluaa vakiinnuttaa liikuntaneuvonnan osaksi hyvinvointialueiden peruspalveluita ja asiakkaiden hoitopolkuja, erityisesti elintapasairauksien ja mielenterveyshaasteiden hoidossa.
Puolue luonnehtii seuratoimintaa suomalaisen liikunnan sydämeksi, ja vahvistaisi sen toimintaedellytyksiä purkamalla byrokratiaa talkootyön ympäriltä.
– On hieno asia, että seuroihin tulee entistä enemmän päätoimisia työntekijöitä, ja ne toimivat ammattimaisemmin. Näemme kuitenkin, että seuratoiminta tukeutuu edelleen vahvasti vapaaehtois- ja talkootyöhön, jota ei pidä verotuksella tukahduttaa, Siponen sanoo.
Huippu-urheilun osalta keskusta vaatii uutta, ennakoitavaa rahoitusmallia ja monikanavaista tukea, jotta urheilijoiden polku ja valmentajien toimeentulo voidaan turvata.
Keskusta korostaa linjauksessaan, että liikunnan edistäminen ei voi nojata vain lyhytkestoisiin hankkeisiin. Linjauksessa vaaditaan parlamentaarisesti sovitun rahapelitulojen jaon kunnioittamista ja liikunnan näkemistä investointina, joka ehkäisee miljardiluokan liikkumattomuuden kustannuksia.
Uudella linjauksellaan keskusta haluaa myös varmistaa, että liikuntapaikkoja on saavutettavissa kaikkialla Suomessa lähipalveluperiaatteen mukaisesti.
– Toki ymmärrämme valtion taloudellisen tilanteen, emmekä lähde tässä mitään suuria lupauksia rahoituksen suhteen tekemään, Siponen selventää.