Saksa on tuhonnut myös eteläistä Suomea – kuuluisa maamerkki kesti
Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksa teki joitain sotilastoimia Suomea vastaan.
Suomalaisia miehiä lähti maailmansodan aikana Saksaan sotilaskoulutukseen varautuakseen toimimaan Venäjää vastaan, mutta tämä ei suoraan tehnyt Suomesta Saksan liittolaista.
Suomi oli autonominen eli itsehallinnollinen suuriruhtinaskunta, mutta kuitenkin osa Venäjää keisarin eli Suomen suuriruhtinaan alaisuudessa. Jo Krimin sodan aikana 1850-luvulla Suomea oli pommitettu brittien ja ranskalaisten taholta sen takia, että Suomi oli osa Venäjän keisarin valtakuntaa.
Päivälleen 110 vuotta sitten, 11. elokuuta 1914 Saksa pommitti erästä merkittävää suomalaiskohdetta.
Venäjällä oli Suomessa joukkoja ja linnoituksia etenkin etelärannikolla. Suomella olisi voinut olla geostrategista merkitystä merisodankäynnille, mutta sodan painopisteen ollessa maataisteluissa Itämeren sotanäyttämöllä oli verrattain rauhallista.
Saksa kuitenkin varautui sotatoimiin Venäjää vastaan myös Itämeren pohjoisosissa. Saksan laivasto miinoitti Porin ja Rauman edustaa ja tuhosi syrjäisen Bogskärin majakan 50 kilometriä Ahvenanmaasta etelään.
Varsinaiset taistelut eivät Suomeen saapuneet kuin vasta suomalaisten itsensä aloittamina sisällissodan 1918 ja sen esinäytösten myötä.
Tiistaina 11. elokuuta 1914 Saksa pommitti suomalaista kohdetta, mutta kohde kesti.
Bengtskärin majakalle 25 kilometriä Hangosta lounaaseen oli tuotu vesiteitse 1. elokuuta tieto sodan syttymisestä. Venäjä oli sodassa Saksaa vastaan, ja riskit majakan suhteen tajuttiin.
Henkilökunta perheineen ja tavarat evakuoitiin heti. Särkyvät esineet ja majakan valolaitteen lasiosat, joita ei voitu viedä pois, käärittiin silkkipaperipaaleihin ja laitettiin laatikoihin. Kaikki irtoava ja arvokas vietiin mantereelle.
7500 litraa petrolia tyhjennettiin mereen palovaaran pelossa.
1. elokuuta saapunut luotsilaitoksen Ahkera-höyrylaiva evakuoi majakan ja luotsilaitoksen tavarat, seuraavana päivänä kalastajia saapui viemään henkilökunnan perheineen ja omaisuuksineen maihin.
Ei mennyt kuin puolitoista viikkoa, kun evakuointi ja varautuminen osoittautui viisaaksi toimenpiteeksi.
Saksalaisalukset SMS Augsburg ja SMS Magdeburg ampuivat Bengtskärin majakkaa kohti noin kaksi sataa laukausta. Kolmisenkymmentä laukausta osui majakkaan. Vahingot jäivät kuitenkin pieniksi. Petrolin syttyminen tulituksesta olisi voinut aiheuttaa pahaa jälkeä.
Pommitusten motiivi ei ole täysin selvillä. Majakan tuhoaminen olisi tietysti tuonut haittaa merenkululle, vaikka saksalaiset saattoivat arvata, että majakkaa ei käytettäisi sodan aikana.
Myöhemmin saksalaiset myös miinoittivat aluetta. Majakkasaari palasi asutetuksi vuonna 1915, mutta vasta 1919 majakan valo sytytettiin uuden kerran.
Saksa ja Suomi olivat sittemmin pääosin hyvissä tai neutraaleissa väleissä. Saksa auttoi paitsi kouluttamaan jääkäriliikkeen sotilaita, se myös tuki sisällissodassa valkoista armeijaa lähettämällä joukkoja kukistamaan eteläisen Suomen punakaarteja. Suomen vallanpitäjien keskuuteen jäi myönteinen kuva Saksasta. Ennen tasavallaksi julistautumista eduskunta jopa valitsi Suomelle kuninkaan Saksasta.
Toisessa maailmansodassa Saksa ja Suomi sotivat liittolaisina tai aseveljinä, mutta Neuvostoliiton ja Suomen rauhanehdoissa 1944 määrättiin Suomi ajamaan saksalaiset pois alueeltaan. Lapin sodassa Saksa vetäytyi kohti hallitsemaansa Norjaa toteuttaen poltetun maan taktiikkaa. Esimerkiksi Rovaniemi paloi likipitäen maan tasalle.
Bengstkärin majakka on paikallaan vielä tänäkin päivänä. Bengtskärin majakkasaari tunnetaan sekä historiastaan että arkkitehtonisena nähtävyytenä ja matkailukohteena.
Majakan tarve alueen vaikeilla vesillä tuli selväksi 1870- ja 1880-lukujen aikana. Useampi alus ajoi karille Bengtskärin lähellä.
Majakka valmistui kuitenkin vasta vuonna 1906. Harjannostajaiset pidettiin 11. elokuuta (sama päivämäärä kuin saksalaisten pommitukset kahdeksan vuotta myöhemmin), ja majakan valo sytytettiin 19. joulukuuta.
Majakkaa hoitamaan palkattiin majakkamestari, kolme majakanvartijaa sekä sumusireenin hoitaja. Maailmansotien välillä saarella asui enimmillään 31 ihmistä, joista suurin osa oli työntekijöiden lapsia.
Toisen maailmansodan aikana Bengtskärillä oli strategista merkitystä. Saari evakuoitiin talvisodan sytyttyä 30. marraskuuta 1939 ja sinne jäi pieni vartioryhmä. Neuvostoliitto pommittikin saarta talvisodan aikana, mutta ilman suurempia tuloksia.
Moskovan rauhan 1940 ehtoihin kuului Hankoniemen alueen vuokraaminen Neuvostoliitolle. Bengtskäristä käsin Suomi pystyi tarkkailemaan Hangon seutua ja Neuvostoliiton toimia siellä.
Kuukausi jatkosodan syttymisen jälkeen Neuvostoliitto pyrki tuhoamaan majakan, sillä se oli suomalaisille kätevä tarkkailu- ja tulenjohtopaikka. Neuvostojoukot nousivat maihin 26. heinäkuuta 1941, mutta Bengtskärin taistelu päättyi suomalaisten voittoon. Suomalaisia sotilaita kuitenkin kuoli 21 ja seuraavan päivän pommituksissa vielä 11 lisää.
Suomi valloitti Hangon alueen takaisin syksyn aikana, ja sodan loppuajan Bengtskärin luodolla oli rauhallista.
Sekä maailmansodan aikana että vuosina sen jälkeen Bengtskärin majakka oli tärkeä maamerkki kymmenille tuhansille Neuvosto-Virosta paenneille venepakolaisille.
Majakka jatkoi toimintaansa, ja se automatisoitiin vuonna 1968. Ihmisten poistuminen kuitenkin rapautti majakan. Myös huolimattomat tai tahallaan ilkivaltaa tehneet vierailijat edesauttoivat majakan rapistumista.
Sittemmin Turun yliopisto vuokrasi majakan ja kunnosti sen. Tornin peruskorjaus valmistui vuonna 2006. Vuonna 2022 majakka liitettiin sähköverkkoon 20 kilometriä pitkällä mantereelta tulevalla kaapelilla.
Bengtskärin majakan valo on 45,80 metrin korkeudessa maanpinnasta. Kaikkiaan majakka nousee 52 metriä merenpinnasta. Majakka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se sijaitsee Kemiönsaaren kunnan alueella.
Lähteitä ja lisätietoa
Stenros Manne, Pieni majakkaopas, A la carte kirjat 2010.