SAK uusii irtisanomislakia rajusti kritisoivan kampanjan kuvia – Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisen mielestä yrittäjästä tehtiin ilmestyskirjan peto
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK teki tiistaina nopeita korjausliikkeita irtisanomislakia rajusti kritisoivaan Viimeinen niitti -kampanjaan.
Myöhään iltapäivällä SAK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja Hannu Jouhki sanoi Suomenmaalle, että kampanjan poisvetämistä ei ole ajateltu.
Tuntia myöhemmin julkisuuteen levisi kuitenkin tieto (HS), että SAK on kehottanut jäsenliittoja keskeyttämään kampanjan kuvien käytön.
Uutisen jälkeen Jouhki kommentoi Suomenmaalle, että kampanjaa viedään yhä eteenpäin ja se saa erilaisia toteutuksia.
– Varmaan tätä kuvamaailmaa käytetään edelleen jonkin verran, ja meiltä on tulossa myös uusia kuvia. Varmaankin muutaman päivän sisään kuvamaailma vaihtuu, mutta kampanja etenee, Jouhki sanoi.
Jouhkin mukaan SAK päätti vaihtaa kuvia, koska keskustelun ei haluta pyörivän epäolennaisuuksien ympärillä.
– On tärkeää puhua lain sisällöstä, siitä että se aiheuttaa mahdollisesti mielivaltaisuutta työpaikoilla irtisanomistilanteissa.
Jouhki sanoo kohuttujen kuvien tehneen tehtävänsä.
– Mehän saimme irtisanomislain ja sen mahdolliset seuraukset suurempien yleisöjen tietoisuuteen, niidenkin, jotka eivät olleet asiaa aiemmin seuranneet, hän toteaa.
Maanantaina julkaistun kampanjan kuvassa työnantaja antaa potkut käsi paketissa ja side silmillään olevalle työntekijälle. ”Ai vaarallinen kone? Asentees on vaarallinen. Ulos!”, työnantaja huutaa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että SAK:n kampanja on aihettanut harmia ja pettymystä yrittäjien keskuudessa.
– Sitä on pidetty loukkaavana. Yrittäjät tarjoavat työtä henkilökohtaista riskiä ottaen. Sitten yrittäjästä piirretään ilmestyskirjan peto, joka ei ole kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista.
Pentikäinen uskoo kampanjan kertovan, että ”trumpismi” on jalkautunut Suomeenkin. Hän toivoo, että keskustelua irtisanomislaista käytäisiin asiallisin argumentein.
– Olen yllättynyt siitä, että tosiasioilla ei ole mitään väliä.
– Keskeiset ammattiyhdistysliikkeen luottamusmiehet ihan julkisesti omalla nimellään kirjoittavat lakiesityksestä soopaa, että ihmisiä tullaan irtisanomaan raskauden, ay-liikkeen jäsenyyden, vakaumuksen tai poliittisen kannan takia. Sellainen on kiellettyjä jo kansainvälisten sopimusten nojalla, Pentikäinen huomauttaa.
Hän muistuttaa, että kukaan ei palkkaa ihmisiä irtisanoakseen heitä kevein perustein.
Työntekijän irtisanominen on koko työyhteisön kriisi, Pentikäinen sanoo. Toimenpide voi hänen mukaansa olla tarpeen myös työyhteisön suojelemiseksi, jos joku myrkyttää ilmapiiriä tai työt kaatuvat muiden niskaan.
Hallitus helpottaisi irtisanomisia näillä näkymin alle 20 työntekijän yrityksissä, mutta elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on ilmoittanut olevansa valmis laskemaan rajaa alemmaskin.
Suomen Yrittäjien mielestä 20 hengen raja olisi selkeästi parempi kuin kymmenen.
– Jos rajaa pudotetaan kymmenellä, lain piiristä jää noin 10 000 yritystä ja 120 000 työntekijää, Pentikäinen toteaa.
Hän kuitenkin mainitsee, että mitä pienempi yritys, sitä suurempi on suhteellinen riski työntekijän palkkaamisessa.
– Kun yksinyrittäjä palkkaa ensimmäisen työntekijän, hänellä pitää olla näköala 50 000–80 000 euron liikevaihdon kasvuun.
Pentikäisen mielestä hallituksen lakiluonnoksen sanamuotoa olisi myös syytä täsmentää. Luonnoksessa työntekijän irtisanomiseen vaaditaan edelleen asiallinen ja painava syy.
– Asiallisen syyn pitäisi riittää. Mikä on painavaa, sen määrittely on vaikeampaa, Pentikäinen sanoo.
Tilitoimistoyrittäjä Pilvi Kärkelä katsoo, että SAK halusi tahallisesti ymmärtää väärin irtisanomislain tarkoituksen.
– Työllistämistä yritetään helpottaa. Pienille yrityksillä työntekijän palkkaaminen on tosi iso päätös, hän sanoo.
Kärkelä on yksinyrittäjä, jolla on työntekijä kausiluonteisesti. Hän sanoo tietävänsä, että moni pienyritys on joutunut lopettamaan yrityksensä vaikeiden irtisanomistapausten vuoksi
– Siksi moni pien- tai yksinyrittäjä ostaa mieluummin palvelun toiselta yritykseltä tai tekee itse 12–15-tuntisia työpäiviä.
Kärkelä on vakuuttunut siitä, että irtisanomisen kynnys olisi lain voimaantulon jälkeenkin yrittäjille korkea.
– Yrityksillä ei ole varaa kielteisiin mielikuviin yrityksestä ja sen ilmapiiristä. Jos tehdään vääriä irtisanomisia, se vaikuttaa heti yrityksen imagoon. Miten sen jälkeen saadaan hyviä työntekijöitä?