Sadat ukrainalaiset pakolaiset ovat saaneet töitä Suomesta – haasteina työllistymisessä ovat kielitaito, korkea koulutus ja lastenhoito

Kevään aikana Suomeen tulleista ukrainalaisista pakolaisista arviolta vain pieni osa on työllistynyt, vaikka tilapäinen suojelu mahdollistaa työnteon Suomessa.

Virallisia lukuja työllistymisestä ei kuitenkaan ole, sillä seurantaa ei tehdä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) erityisasiantuntija Susanna Piepponen. Ukrainalaiset pakolaiset ovat voineet myös löytää töitä useita eri reittejä pitkin eikä TE-toimiston kautta.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomesta tilapäistä suojelua on hakenut noin 25 000 ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston mukaan heistä työikäisiä eli 18–60-vuotiaita on noin puolet. Koko joukosta yli 85 prosenttia on naisia ja lapsia.

Koska tilapäisen suojelun piirissä olevat eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuksiin, eivät he juurikaan ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijoiksi. Tällä hetkellä valtakunnallisesti työnhakijoiksi on ilmoittautunut reilut 600 tilapäisen suojelun piirissä olevaa ukrainalaista.

–  Se on todella pieni luku, Piepponen myöntää.

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n työllisyystoimintaa koordinoiva vapaaehtoinen Olga Silfver arvioi STT:lle, että sadat ukrainalaiset ovat saaneet Suomesta töitä.

–  Työllistymistä on tapahtunut, ja mielestäni voi turvallisesti puhua sadoista ukrainalaisista. Sen verran hyvää uutista on päässyt sosiaalisesta mediastakin lukemaan, Silfver kertoo.

Silfver arvioi, että ukrainalaiset ovat löytäneet töitä erityisesti siivous- ja ravintola-aloilta, koska niihin työllistymisessä kynnys on matala. Myös it-alan osaajat ovat saaneet helposti töitä, koska tekijöistä on pulaa.

Tilapäisen suojelun piirissä oleva saa Suomessa vastaanottorahaa, joka on noin 320 euroa kuukaudessa, jos ei asu vastaanottokeskuksessa. Vastaanottokeskuksessa asuvana rahaa saa alle 300 euroa kuukaudessa.

–  Raha on hyvin pieni, minkä vuoksi ukrainalaisilla on todella kova tarve saada työtä, Silfver sanoo.

Työllistyminen ei kuitenkaan ole kaikille ukrainalaisille helppoa. Yksi merkittävä syy on kielitaito, sillä väestö ei laajasti katsoen puhu englantia, Silfver sanoo.

–  Yhdistyksen mutu on, että tulijoista ehkä 20 prosenttia puhuu englantia, Silfver kertoo.

Lisäksi valtaosa Suomeen tulleista on naisia ja etenkin lastensa kanssa tulleita äitejä. Tällöin työllistymistä voi vaikeuttaa esimerkiksi lastenhoito.

Ukraina on korkean koulutuksen maa ja ukrainalaiset ovat hyvin koulutettuja. TEMin Susanna Piepponen kertoo, että lähes kaikilla ukrainalaisilla on vähintään toisen asteen koulutus ja esimerkiksi 30–34-vuotiaista naisista kahdella kolmesta on kolmannen asteen koulutus.

Silfverin mukaan Suomeen tulleiden naisten joukossa on esimerkiksi paljon pedagogeja ja terveydenhuollon ammattilaisia. Suomessa on vaikea päästä kiinni säädeltyihin ammatteihin eli esimerkiksi opettajaksi tai lääkäriksi.

Käytännössä säädeltyjen alojen ammattilaiset ovat joutuneet vaihtamaan alaa, Silfver sanoo.

–  On tosi korkea valmius vaihtaa alaa, mutta tämä on toki aivovuoto.

–  Suomen näkökulmasta, jos unohdetaan hetkeksi inhimillinen hätä, niin tämä on taivaan lahja. Meille on tullut opettajia, lastenhoitajia ja terveyshenkilökuntaa, juuri heitä, joita on itketty lehdistössä vuosien ajan. Nyt he ovat tässä, mutta pitäisikö heidät tavoittaa, Silfver pohtii.

Ukrainalaisten rekrytoimisesta kiinnostuneita yrityksiä on TE-toimistoihin ilmoittautunut noin 640. Näistä määrällisesti eniten, 125 työnantajaa, on maatalouden alalta. Toiseksi eniten ukrainalaista työvoimaa kaipaa ravitsemistoiminnan ala, sen perässä on kiinteistön- ja maisemanhoitoala.

Turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistymistä ja yrittäjyyttä tukeva Startup Refugees auttaa myös ukrainalaisia saamaan töitä. Työllistymisohjelman johtaja Maiju Mitrunen kertoo STT:lle, että heille on ilmoittautunut noin 400 ukrainalaista työstä kiinnostunutta.

Mitrusen mukaan monet ovat korkeakoulutettuja ja töitä etsivät esimerkiksi opettajat, lakimiehet, kirjanpitäjät ja insinöörit.

–  Siellä korostuvat naisvaltaiset alat sekä alat, joissa heillä on kotimaassa tarvinnut olla hyvä oman kielen taito, esimerkiksi opettajat tai palveluammatit. Kääntöpuolena siitä on, että kaikki eivät välttämättä puhu englantia.

Startup Refugeesin kautta noin 70 ukrainalaista on esitelty työnantajille. Rekrytoinnit ovat Mitrusen mukaan vielä käynnissä, mutta ainakin kymmenisen ukrainalaista on aloittanut työt. Eniten töitä on tarjolla ravintola-, hotelli- ja siivousaloilla.

Maa- ja metsätalousministeriöstä on arvioitu, että tulevalle satokaudelle saadaan korkeintaan 10 000 ukrainalaista kausityöntekijää, kun tarvetta olisi noin 16 000:lle.

Maahanmuuttoviraston mukaan ukrainalaiset ovat saaneet tänä vuonna noin 4500 päätöstä kausityölupiin. Hakemuksia on tullut ainakin kolmasosa tai jopa noin puolet vähemmän kuin viime vuonna.

Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kausityöluvista valtaosan eli reilut 15 000 työlupaa ukrainalaisille.

Ukrainalaisten yhdistyksen Olga Silfver ei näe, että kausityö olisi kestävä ratkaisu Suomeen tulleiden ukrainalaisten pakolaisten työllistämiseen.

–  Se on äärettömän väliaikainen ratkaisu. Puhumme kuukausista, ja sitten se työ loppuu.

Kausityö on usein raskasta ja vaativaa fyysistä työtä pienellä palkalla, Silfver lisää. Asuminen maatilalla voi maksaa, ja lastenhoito on jälleen haaste. Tavallisesti kausitöihin maatiloille ovat tulleet nuoret ilman huollettavia.

–  Pitää muistaa, että nyt Ukrainasta eivät lähteneet henkilöt maaseudulta. Nyt Suomeen on lähtenyt keskiluokka, jotka olivat esimiestöissä, toimistotöissä, lääkäreinä, opettajina, myyjinä… Tämä ei ole heille hyvin läheinen vaihtoehto, Silfver lisää.

Vaihtoehtona voi olla myös samalla palkalla siivoustyö kaupungissa, missä asuminen, mahdollinen päivähoito ja avustus ovat kaikki lähellä. Silfverin mukaan se on monelle parempi ratkaisu kuin muuttaa maaseudulle, jossa esimerkiksi palveluita ei ole helposti saatavilla.