Säästöpaineet karsivat ammattikouluja – Grahn-Laasonen: Leveämpiä harteita kannattaa selvittää

Kiristyvän talouden odotetaan ajavan ammattikouluja yhteen lähivuosina.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan koulutuksen järjestäjiä ei aiota yhdistää pakolla, vaan yhdistymisiin kannustetaan porkkanarahoituksella.

Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat todennäköisesti pohtimaan yhdistämisiä jo talouden kiristymisen takia.

– Kun taloudellinen tilanne tiukkenee, kannattaa käydä läpi, olisiko mahdollista saada hyötyjä opetukseen järjestäjien leveämmillä hartioilla, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.

Hallituksen taloussäästöt iskevät merkittävästi ammattikouluihin.

Ammattikoulutuksesta leikataan lähivuosina 250 miljoonaa euroa, josta 190 miljoonaa on tarkoitus saada kasaan rahoitusuudistuksella. Säästöt ovat noin 15 prosenttia ammattikoulujen koko rahoituksesta.

Ammatillista koulutusta järjestää tällä hetkellä 175 kuntaa, kuntayhtymää tai esimerkiksi yhteisöä.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela jopa toivoo, että yhdistymisiä tapahtuisi, sillä järjestäjäkenttä on osin hyvin hajanainen.

– Meillä on isoja kunnallisia järjestäjiä ja paljon pieniä yksityisiä. Pelkästään Helsingin alueella on noin 30 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, Kallio-Savela kertoo.

Koulutuksen järjestäjät eli kunnat, kuntayhtymät ja yhteisöt ovat hänen mukaansa tiukilla jo edellisen hallituksen tekemien säästöjen ja aloituspaikkojen leikkausten takia.

Säästöt ovat hänen mukaansa kohdistuneet hyvin epätasaisesti eri puolille Suomea, koska aloituspaikkojen leikkaukset ovat kohdistuneet varsinkin muuttotappioalueille.

Ensi vaiheessa leikkaukset kohdistuvat suoraan koulutuksen järjestäjien saamaan rahoitukseen ja järjestäjät päättävät itse, vähentävätkö ne aloituspaikkoja vai koulutuksen muita kustannuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan parasta aikaa myös ammattikoulujen pitkäkantoisempaa rahoitusuudistusta.

Aiemmin ammatillisen koulutuksen rahoitus on perustunut varsinkin opiskelijamääriin, mutta vastaisuudessa rahoitus määräytyisi aiempaa enemmän myös suoritettujen tutkintojen ja opiskelijoiden työllistymisen perustella.

Rahoitus pitää Grahn-Laasosen mielestä ohjata vastakin suoraan koulutuksen järjestäjille. Hän torjuu ykskantaan ajatuksen siitä, että ammatillisen koulutuksen järjestäminen annettaisiin maakunnille osana laajaa maakuntauudistusta.

– Riskinä olisi, että koulutus hukkuisi sosiaali- ja terveysmenojen budjettiin, Grahn-Laasonen perustelee.

Aikuiset ja nuoret opiskelevat tulevaisuudessa tiiviimmin yhdessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä yhdellä luvalla saa Grahn-Laasosen mukaan järjestää vastedes sekä aikuisten että nuorten koulutusta.

Tämän toivotaan tuovan säästöjä, kun toimitilat vähenevät ja opetuksessa tarvittavien koneiden ja laitteiden käyttö tehostuu.

– Opiskelijoilta on tullut hyvää palautetta siitä, että nuoret ja aikuiset opiskelevat osittain yhdessä. Aikuisten opiskelijoiden läsnäolo on myös rauhoittanut nuoria, Grahn-Laasonen kertoo Forssassa saaduista kokemuksista.

Myös ammattitutkintojen määrää on Grahn-Laasosen mukaan tarkoitus vähentää nykyisestä noin 370 tutkinnosta.

Jäljelle jäävistä tutkinnoista pyritään hänen mukaansa tekemään laaja-alaisempia erikoistumismahdollisuuksineen. Jokaisessa tutkinnossa säilytettäisiin samalla yleisopinnot, jotka antavat yleisvalmiudet eri koulutusaloille.