Saarikko yllättyi STM:n pöytätavoista koronaneuvotteluissa – ministeriön ja THL:n erimielisyys paljastui vasta jälkikäteen
Keskustelu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) ja STM:n koronajohtamisesta sai lisää vettä myllyyn Ilta-Sanomien aluevaalitentissä tiistaina.
Valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi olleensa Kiurun vetämän koronaministeriryhmän neuvottelussa siinä käsityksessä, että esimerkiksi koulujen testauksesta ja koko luokan asettamisesta karanteeniin oli STM:n ja THL:n yhteinen näkemys.
– Oletin, että kun se meille esiteltiin virkavastuulla, että se olisi käyty yhdessä näiden tahojen kanssa läpi. Vasta sen jälkeen sain ymmärryksen, että ei tämä ole THL:n suosittelema tapa, jolla kouluja kannattaisi testata.
Saarikko sanoi havahtuneensa asiaan vasta jälkeenpäin julkisesta keskustelusta ja kuultuaan viestejä THL:stä.
– On varmasti myös minun virheeni, että en hoksannut erikseen kysyä, oliko tämä molempien asiantuntijalaitosten yhteinen näkemys, hän myönsi.
Saarikko sanoi haluavansa, että koronaministerityöryhmä käsittelee asioita poikkihallinnollisesti ja tavalla josta käy ilmi, onko kyseessä viranomaisten yhteinen näkemys vai eriävä näkemys.
–Sen, kuinka pitkä on karanteeni ja kuinka monta testiä lapsilta otetaan ei pitäisi olla asia, josta käydään poliittista huutokauppaa, hän painotti.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) selvitti, että STM ja THL katsovat pandemian tilannetta hieman eri näkökulmista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveydenhuollon kantokyvystä ja kapasiteetista, THL laajemmin ja myös epidemiologian näkökulmasta.
– On ymmärrettävää, että näillä eri tahoilla on myös erilaisia näkemyksiä.
Marin sanoi olevansa Saarikon kanssa aivan samaa mieltä siitä, että karanteenien tai eristysten pituuden tai testauksen ei edes pitäisi olla poliittisia kysymyksiä.
– On aivan selvää, että STM:n ja THL:n pitää keskustella keskenänsä, pitää löytää yhteisiä kantoja ja näkemyksiä.
Marinin mukaan on kuitenkin hyväksyttävä, että ministeriöiden ja viranomaisten välillä ja viranomaisten sisälläkin on eriäviä näkemyksiä. Pitkittyneeseen ja moniulotteiseen pandemiaan ei yksiä totuuksia mahdu.
Oppositiojohtajat Riikka Purra (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) arvostelivat tentissä hallitusta sekavasta koronajohtamisesta. Orpo näki, että hallituksen koronaministeriryhmän johtamisen pitäisi olla pääministerin eikä peruspalveluministerin käsissä.
Marin sanoi, ettei ottanut ryhmää johdettavakseen ajankäyttösyistä. Hän huomautti, että hänen aikaansa vievät tällä hetkellä runsaasti muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset. Kevätkaudella odottavat pääministerin mukaan myös hänen vastuullaan olevat raskaat talous- ja työllisyysneuvottelut.
Marin sanoi muistavansa ajan, kun häntä arvosteltiin keskittymisestä aivan liikaa koronan hoitoon.
– Niin ne ajat muuttuvat, pääministeri totesi.
Orpo ja Purra suhtautuivat melko nuivasti Saarikon hahmottelemaan noin 6000 euron korvaukseen aluehallituksen puheenjohtajalle. Saarikko tähdensi, että tällaista korvausta voitaisiin maksaa, jos alueella niin sovitaan.
Orpo ei halunnut asiaan ainakaan ”mitään automaatiota”.
– Meillä voi aivan hyvin olla henkilöitä, jotka haluavat ja pystyvät hoitamaan tätä hommaa otona, ja minusta tämä pitää nähdä mahdollisuutena. Minä en halua, että syntyy automaattisesti kovapalkkaisia poliitikon virkoja lisää.
Purra paheksui sitä, että pomojen palkoista ja aluevaltuustorahoista puhutaan ennen kuin edes organisaatiomalleja tai mitään muutakaan on saatu edes käynnistettyä.
– Eikö meidän ensin pitäisi katsoa, miten siellä alkaa hommat sujua, minkä verran tarvitaan poliittisia toimijoita, jotka ovat kokopäiväisiä, minkä verran tarvitaan korkeita virkamiehiä?
SDP:n Sanna Marinilta löytyi ymmärrystä päätoimisille tai ainakin osatoimisille hallituksen puheenjohtajille.
– Meillä on myös kuntakentällä ollut nähtävissä pidemmän aikaa, että kuntapolitiikka on muuttunut niin haastavaksi, että se vaatii entistä ammattimaisempia, myös poliittisia johtajia, hän muistutti.
Marinin mukaan aluevaltuustojen ja -hallitusten työ tulee olemaan erittäin raskasta ja vaativaa.
– Itse näen kyllä, että mikäli alueella itse nähdään ja todetaan, että on syytä vahvistaa tätä poliittisen johtamisen resurssia, niin itse en ainakaan sano, että se olisi huono asia. Kyllä siellä sitä harkintaa varmasti osataan käyttää.
Marin huomautti, että hyvinvointialueet ovat valtavan kokoisia organisaatioita, jotka vastaavat hyvinvointivaltion tärkeimmistä palveluista. Demarijohtajan mukaan tärkeintä on, että ihmiset saavat palvelut oikea-aikaisesti ja sosiaali- ja terveydenhuollossa havaittuihin ongelmiin puututaan.
– Vaalien tärkein kysymys ei ole se, mikä valtuustoryhmien ryhmäraha on tai onko hallituksen puheenjohtaja kokoaikainen vai ei, pääministeri näki.