STM:n Varhila: Uudenmaan kuntien linjauksissa kyse tartuntatautilain noudattamatta jättämisestä
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila ei lämpene vaatimuksille koronastrategian päivittämisestä. Varhila sanoo, ettei koronastrategian päivittäminen auta tilanteeseen, josta on säädetty lain tasolla.
Varhilan mukaan Uudenmaan kuntien linjauksissa ei ole kyse hallituksen koronastrategiasta irtautumisesta, vaan tartuntatautilain mukaisen menettelyn noudattamatta jättämisestä.
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä vaati tiistaina hallitusta päivittämään valtakunnallisen toimintastrategian nykyistä epidemiatilannetta vastaavaksi.
Koronaviruksen omikronmuunnos leviää nyt niin nopeasti, ettei tartuntojen jäljittämiseen kaikkialla enää pystytä. Uudellamaalla useat kunnat ovat päättäneetkin luopua pääosin jäljittämisestä ja karanteenien asettamisesta.
Varhila myös muistuttaa, että koronastrategia päivitettiin syksyllä ja siinä todettu hätäjarrumenettely on otettu käyttöön.
– Omikronista on vielä vähän tietoa, joten päivittäminen siltä osin on hankalaa, hän vastasi STT:lle sähköpostitse tiistaina.
Helsinki ja 11 muuta Uudenmaan kuntaa ilmoittivat maanantaina, että koulussa, kotona ja työpaikoilla altistuneita ei enää jatkossa määrätä tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin eikä esimerkiksi lieväoireisen tule hakeutua laboratoriotestiin, jollei kuulu riskiryhmään.
Kuntalaisten ja yritysten kannalta Uudenmaan kaupunkien päätös on ongelmallinen muun muassa siksi, että mikäli henkilöllä ei ole laboratoriotestillä varmennettua koronatartuntaa, oikeutta Kelan myöntämään tartuntatautipäivärahaan karanteenin tai eristyksen ajalta ei ole.
Sosiaaliturva ei linjauksen tehneiden Uudenmaan kuntien mielestä kuitenkaan yksinään ole kestävä syy laatia yksilönvapautta voimakkaasti rajaavia päätöksiä.
Tartuntatautilain mukaan tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteeniin tai eristykseen asettamisesta, kun yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää.
STT tavoitteli tiistaina Helsingistä tartuntataudeista vastaavaa ylilääkäri Sanna Isosomppia kysyäkseen muun muassa, mitä maanantainen päätös merkitsee heille, jotka tarvitsisivat tartuntapäivärahaa. Hän vastasi odottavansa STM:n vastauksia samoihin kysymyksiin.
Uudenmaan kuntien mielestä karanteeniin tai eristykseen asettamisen merkitys epidemian rajoittamiseksi on heikentynyt. Ne katsovat, että koronavirustautiin sairastuneiden osalta tulisi siirtyä normaaleihin sairauspoissaolokäytäntöihin.
Tätä mieltä on myös Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) johtaja Mika Salminen, jonka mielestä Suomen tulisi luopua koronan torjunnassa karanteeneista ja laajamittaisesta tartunnanjäljityksestä. Salminen puhui asiasta Ylen radiouutisille tiistaina.
Laajojen karanteenien tilalle hän ehdotti sairauslomia ja joustoa siihen, että työntekijät voisivat olla nykyistä pidempään omalla ilmoituksella pois töistä.
THL oli jo ennen loppiaista antamassaan lausunnossa sitä mieltä, että suuntauksena tulisi olla kotihoito ja omaehtoinen eristäytyminen ilman testausta, jäljitystä ja virallista eristämistä ja karanteenien asettamista.
– Rokotettujen henkilöiden kotitestien varmentaminen PCR-testein tulisi yleisluontoisena toimintana lopettaa, ja varmennuksia tulisi tehdä vain, jos henkilö toimii terveydenhuollossa tai tarvitsee eristäytymisestään kompensaation, THL arvioi tuolloin.
Kokoomuksen sote-asioista vastaavat kansanedustajat ovat sitä mieltä, että korona on yleisvaarallinen tauti ja siihen kuuluvat myös karanteenit.
Siksi heidän mielestään halllituksen on pikaisesti ratkaistava, miten Kelan tartuntatautipäivärahan osalta menetellään, kun siihen oikeuttavia karanteenipäätöksiä tai PCR-testituloksia joudutaan osassa kunnista rajaamaan.
– Henkilöstöresurssit ovat koronatilanteen heikennyttyä nyt ymmärrettävästi tiukalla, mutta tartuntatautipäivärahaa koskeviin kysymyksiin on hallituksen haettava ratkaisut. Muuten tilanne asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, edustajat totesivat yhteisessä kannanotossaan.