Saarikko: Syntyvyyden lasku herätys puolueille – perhepolitiikkaa tarvitaan

Tutkija: Talouden pitkittynyt epävarmuus lykännyt lapsentekoa
Väestö

Kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) pitää syntyvyyden laskua hätkähdyttävänä ja herätyksenä puolueille.

– Kyllä tämä osoittaa, että perhepolitiikkaa kaivataan. Se on viime vuosina kaikilla puolueilla, myös keskustalla, jäänyt taka-alalle, Saarikko sanoo.

Tilastokeskus kertoi tänään, että Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa vähiten lapsia koko itsenäisyyden aikana. Syntyvyys on laskenut vuodesta 2010 alkaen.

Saarikon mielestä ilmiön ydinkysymys on, onko kyse ihmisten muuttuneista toiveista vai yhteiskunnallisista oloista. Hän painottaa, että lasten hankkiminen ja määrä on kotien oma päätös.

– Minusta ei ole puolueiden tai hallituksen asia sanoa, että tehkää nyt lapsia. Mutta jos toiveista huolimatta perhe jää perustamatta tai se kolmas lapsi hankkimatta, silloin meillä on ongelma.

Vertailu Ruotsin tasaiseen syntyvyyteen viittaa Saarikon mielestä siihen, että politiikalle on tehtävää.

Saarikko luettelee epäkohtia, jotka voivat vaikuttaa lasten hankkimiseen: epävarmuus työpaikasta, asumisen hinta, vanhempainvapaa- ja päivähoitojärjestelmien aukot, opiskelun ja vanhemmuuden yhdistäminen.

– Kuuluvatko lapsiperheiden huolet tarpeeksi kovaa meille päättäjille? Perhepolitiikassa on lähinnä jumituttu riitelemään kotihoidontuesta, Saarikko pohtii.

Perhepolitiikalla on myös suora yhteys julkiseen talouteen, tuleva perheministeri muistuttaa. Perheitä koskevilla päätöksillä vaikutetaan siihen, riittääkö Suomessa tulevaisuudessa veronmaksajia.

– Jos jokin on kauaskantoista, niin perhepolitiikka. On tärkeä tiedostaa, että jos näin jatkuu, niin Suomen huoltosuhteen vinouma pahenee entisestään, Saarikko sanoo.

THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler pitää Suomen 2010-luvun syntyvyyskehitystä poikkeuksellisena.

– Yleensä syntyvyyteen on pätenyt sääntö, että taloudellisesti hyvinä aikoina tehdään rahaa ja taantumissa lapsia, Gissler kuvaa.

Tämä näkyi vuosina 2009–2010 kaikissa Pohjoismaissa piikkinä lapsiluvussa. Suomessa pitkittynyt epävarmuus voi kuitenkin Gisslerin mukaan olla 2010-luvun laskevan syntyvyyden taustalla.

– Optimistisesti voisi arvioida, että nyt kun taloudessa on orastavaa myönteistä kehitystä, lapsen hankintaa lykänneet pariskunnat tai yksinelävät saattavat panna toimeksi, Gissler sanoo.

Gisslerin mukaan tilastoissa lapsiperheisiin liittyvillä päätöksillä, kuten lapsilisän määrällä, on ollut rajallinen vaikutus syntyvyyteen. Lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia hän välttäisi.

– Yleissääntönä voi sanoa, että mitä paremmat olosuhteet lapsilla on, sitä parempi lapsia on hankkia ja kasvattaa, Gissler sanoo.